Lonkan tekonivelleikkauksen postoperatiivinen hoito -kuvina afasiapotilaalle

Abstract

Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä HUS HYKS Tukielin ja plastiikkakirurgian tulosyksikön kanssa, Peijakseen osastolle K2. Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää kommunikointikansio lonkan tekonivelleikkauksen postoperatiiviseen hoitoon ja saada näin toimiva työkalu hoitotyöhön kommunikaatio-ongelmista kärsiville. Opinnäytetyön tavoitteena oli helpottaa kommunikointia työntekijän ja potilaan välillä. Opinnäytetyö on rajattu puheentuottamisen ongelmista kärsiville afasiapotilaille teoreettisen taustan kannalta. Kansiota voidaan kuitenkin käyttää laajemmin, kun kommunikaatio-ongelmia ilmenee. Tavoitteena on helpottaa vuorovaikutusta hoitotyön asiakaslähtöisessä toiminnassa ja osaltaan lähentää hoitaja-potilassuhdetta. Parhaimmillaan kommunikointikansiosta voisi tulla päivittäinen apuväline Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille helpottaakseen, sekä potilaiden, että hoitajien arkea kirurgisilla vuodeosastoilla. Teoreettinen tietoperusta koostui seuraavista aiheista: afasia, potilaan ohjaaminen, haasteet afasiapotilaan ohjauksessa, lonkan tekonivelleikkaus, postoperatiivinen hoito, kuntoutuminen, lonkan tekonivelleikkauksen jälkeinen kuntoutus, lonkkanivelpotilaan postoperatiivinen hoito. Näiden aiheiden sekä työelämäedustajan kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella on koottu teemat 8 sivuiseen kommunikointikansioon. Kansioon päätyi seuraavat aiheet piirretyin kuvin: kivun lääkehoito, pahoinvointi, haava, haavan tarkkailu, peseytyminen, eritys, mobilisointi ja päiväjärjestys. Kansio on toteutettu sähköisesti, työelämäkumppani on lupautunut hoitamaan valmiin työn painatuksen. HUS:ille on annettu täydet oikeudet käyttää opinnäytetyön aikana koottua kuvamateriaalia, omiin tarkoituksiinsa sopivilla tavoilla. Kommunikointikansion arviointi toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella joukolle sairaanhoitajaopiskeijoita. Saatujen palautteiden mukaan tuotos on käytännöllinen ja hoitotyössä hyödynnettävä. Mikäli tuotos tulisi aktiivisesti ja rutiininomaisesti käyttöön hoitohenkilökunnan toimesta, voisi jatkokehityksenä luoda useamman erilaisen kansion, yksi voisi esimerkiksi sisältää kotiutukseen liittyvää tietoa.

This Bachelor’s thesis is made in co-operation with HUS (Helsinki University Hospital) HUCH Hospital Area Peijas Hospital ward K2 that treats orthopedic patients with artificial hip or knee joints. The purpose of the thesis was to develop a communication folder for postopera-tive treatment of hip replacement surgery and thus to provide a functional tool for nursing work for people with communication problems. The aim of the thesis was to facilitate communication between the employee and the patient. This thesis is limited to aphasic patients with speech production problems in terms of theoretical background. However, the folder can be used more widely when communication problems occur. The aim is to facilitate interaction in the customer-oriented activities of nursing and to reduce the gap of the caregiver-patient relationship. At its best, the image folder could become a daily tool for the HUS to facilitate the daily lives of both patients and nurses in surgical wards. The theoretical background section consisted of the following topics: aphasia, patient guidance, challenges in aphasia patient guidance, hip replacement surgery, postoperative care, rehabilitation, post-hip replacement rehabilitation, postoperative treatment of hip joint patient. Based on these topics as well as discussions with the employment representative, have the themes been compiled to 8-page image folder. The following topics were drawn in the folder with cartoons: pain medication, nausea, wound, wound monitoring, washing, secretion, mobilization and agenda. The communication folder was implemented electronically, the working life partner has promised to take care of the printing of the finished work. HUS has been granted full rights to use the visual material collected during the thesis, in ways suitable for its own purposes. The evaluation of the communication folder was carried out with an electronic questionnaire for a group of nursing students. According to the received feedback, the output is practical and can be utilized in nursing. If the output were to be actively and routinely used by the nursing staff, several different folders could be created as further development, one of which could contain information related to discharging from hospital, for example.