Kaasuputkiston mitoitus asuinkerrostalossa
Stigell, Henri (2020)
Stigell, Henri
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052915039
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052915039
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin laskennallisen mitoituksen periaatteita ja kriteerejä asuinkerrostalon kaasuverkostossa. Työ rajattiin kiinteistön sisäpuolisiin putkistoihin ja siinä käytettäviin laitteisiin ja osiin. Asuinkerrostaloissa käytetty kaasu on tyypillisesti maakaasua. Verkoston mitoitukseen vaikuttavat nimellisteho, suunnittelupaine, käytössä oleva toimituspaine. Kaasujen kokoonpuristuvuuden takia paineen alentuessa, kaasujen olomuoto ja nopeus muuttuvat. Kokoonpuristuvuutta kuvataan kompressibiliteettikertoimella. Tavallisesti alle 10 bar järjestelmissä ei kokoonpuristumisen vaikutusta huomioida. Kaasun virtausnopeuden muutoksien takia kaasujärjestelmä mitoitetaan paineen mukaan. Sallitut painehäviöt ovat enintään 35 mbar käyttöpaineisilla käyttölaitteilla paineenalennuslaitteiston ja käyttölaitteen välillä 3,5 mbar.
Esimerkkikohteen kaasun jakelijan ilmoittama toimituspaine on 20 mbar. Matalasta toimituspaineesta ja esimerkkikohteen suuren koon vuoksi putkikoot valittiin suuriksi. Putkiston suunnittelussa huomioitiin erityisesti verkoston suoraviivaisuus. Aikaisimmin empiirisen mitoituksen perusteella saatuja tietoja kaasuverkoston koko mitoituksesta todettiin vastaavan laskennallisen mitoituksen saamia tuloksia hyvin.
Esimerkkikohteen kaasun jakelijan ilmoittama toimituspaine on 20 mbar. Matalasta toimituspaineesta ja esimerkkikohteen suuren koon vuoksi putkikoot valittiin suuriksi. Putkiston suunnittelussa huomioitiin erityisesti verkoston suoraviivaisuus. Aikaisimmin empiirisen mitoituksen perusteella saatuja tietoja kaasuverkoston koko mitoituksesta todettiin vastaavan laskennallisen mitoituksen saamia tuloksia hyvin.