Luonto- ja ympäristöpainotteisuus varhaiskasvatuksessa: Pedagogisen toimintasuunnitelman kehittäminen Pilke päiväkoti Nappulassa

Abstract

Tiivistelmä Opinnäytetyön aiheena on luonto- ja ympäristöpainotteisuuden kehittäminen Varkaudessa sijaitsevan Pilke päiväkoti Nappulan toimintaan. Tänä päivänä yksilöiden, yhteisöjen ja yritysten odotetaan ottavan vastuuta maapallon elinkelpoisuuden ja oikeudenmukaisten elämisen mahdollisuuksien säilymisestä myös tuleville sukupolville. Varhaiskasvatuksessa lapsen kasvun tukeminen luontoa kunnioittavaan, kestävään ja terveelliseen elämäntapaan on kirjattu varhaiskasvatuslakiin (2018 /540, 3§) sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2018), jotka toimivat kaikkea varhaiskasvatustoiminnan suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä ohjaavina asiakirjoina.

Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa Pilke päiväkoti Nappulalle laadittiin luonto- ja ympäristökasvatuksen pedagoginen toimintasuunnitelma. Suunnitelma on yksikkötason varhaiskasvatussuunnitelma, jota hyödynnetään päiväkodilla lapsiryhmien pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä luonto- ja ympäristöpainotteen kehittämisessä päiväkodin toimintaan. Suunnitelmassa määritellään, kuinka Pilke päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmasta nousevia tavoitteita ja luonto- ja ympäristöpainotteisuutta toteutetaan päiväkodin toiminnassa. Jatkossa suunnitelman on tarkoitus ohjata päiväkodin henkilöstön arjen pedagogista työtä ja toimia toiminnan ja työn kehittämisen välineenä. Näin ollen uusi suunnitelma on myös päiväkodin johtajan keskeinen pedagogisen johtamisen työväline.

Luonto- ja ympäristökasvatussuunnitelman laadinta toteutettiin työssä Parrilan (2016) pedagogisen johtamisen prosessia mukaillen. Yhteisen vision kirkastamisen vaiheessa työyhteisössä muodostettiin yhteinen näkemys luonto- ja ympäristöpainotteisen kasvatustyön perustehtävästä, arvoista ja visiosta. Vision konkretisointi vaiheessa rakennettiin konkreettiset arjen työn tavoitteet ja periaatteet, joilla yhdessä määriteltyä visiota toiminnassa toteutetaan. Arviointimenetelmien käyttöönotto vaiheessa suoritettiin tiimeittäin ryhmien pedagogisen toiminnan arviointi. Luonto- ja ympäristöpainotteisuuden arviointiperustaisen kehittämisen vaiheessa suunnitelman laadintaprosessia, luonto- ja ympäristökasvatuksen kehittämisen vaikutuksia ja luonto- ja ympäristöpainotteista toimintaa tukevia tekijöitä arvioitiin tutkimuksellisesti päiväkodin henkilöstölle suunnattuina ryhmämuotoisina teemahaastatteluina. Oppimis- ja kehittämisprosessien ylläpito vaiheessa kuvataan, miten kehittämistyötä jatketaan päiväkodilla suunnitelman laadintaprosessin jälkeen ja kuinka prosessissa tuettiin työyhteisön oppimista. Työssä toteutuneen arvioinnin avulla saatua tietoa on tarkoitus hyödyntää jatkossa päiväkodin luonto- ja ympäristökasvatuksen kehittämistyön ja pedagogisen johtamisen suunnittelun pohjana.

Työssä tutkittiin luonto- ja ympäristökasvatuksen kehittämistyön vaikutuksia päiväkodin toimintaan henkilöstön näkökulmasta. Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista selvittää miten luonto- ja ympäristöpainotteisen toiminnan kehittäminen vaikuttaa lasten ajatteluun ja käyttäytymiseen.