Tanssin mahdollisuudet aivoverenkiertohäiriön kuntoutuksessa : kirjallisuuskatsaus
Björklund, Camilla (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052614001
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052614001
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuu Suomessa joka kuudes ihminen, ja se on kolmanneksi yleisin kuolinsyy. AVH voi aiheuttaa muutoksia fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa toimintakyvyssä. Kaikkiin toimintakyvyn häiriöihin voi vaikuttaa kuntoutuksella: keskeisessä osassa aivohalvauksen aktiivista kuntoutusta on liikuntahoito. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin tanssin vaikutuksia AVH-kuntoutujiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Työn avulla koottiin myös tanssinopettajille ja tanssin kentällä vaikuttaville tietoa kohderyhmälle soveltuvasta tanssinopetuksesta.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin systemoitua kirjallisuuskatsausta. Aineisto haettiin systemaattisesti PubMed-, Cinahl- ja Arsca-tietokannoista. Mukaan valikoitui 11 hakukriteerit täyttävää tutkimusartikkelia. Aineiston analysoinnin ja järjestämisen apuvälineenä käytettiin sisällönanalyysiä.
Tutkimustuloksista ilmeni tanssin olevan soveltuva AVH-kuntoutujille: se edistää psykologista, kognitiivista ja fyysistä toimintakykyä. Tulokset puhuivat sen puolesta, että tanssi-interventio tukee ja kehittää suhdetta omaan muuttuneeseen kehoon ja itsepystyvyyteen sekä mahdollistaa sosiaalisia suhteita. Lisäksi se kohentaa mielialaa.
Tanssi edistää yleisiä neurologisen kuntoutuksen tavoitteita, kuten kävelyä, tasapainoa ja liikkuvuutta. Tämä kirjallisuuskatsaus ehdottaa, että samalla, kun fyysisessä, psykologisessa ja kognitiivisessa toimintakyvyssä saavutetaan edistystä, myös masentuneisuus lievenee ja osallistuvuus kuntoutukseen voi kasvaa. Nämä tekijät voivat puhua sen puolesta, että tanssi voisi vastata uuden terapiamuodon tarpeeseen neurologisessa kuntoutuksessa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin systemoitua kirjallisuuskatsausta. Aineisto haettiin systemaattisesti PubMed-, Cinahl- ja Arsca-tietokannoista. Mukaan valikoitui 11 hakukriteerit täyttävää tutkimusartikkelia. Aineiston analysoinnin ja järjestämisen apuvälineenä käytettiin sisällönanalyysiä.
Tutkimustuloksista ilmeni tanssin olevan soveltuva AVH-kuntoutujille: se edistää psykologista, kognitiivista ja fyysistä toimintakykyä. Tulokset puhuivat sen puolesta, että tanssi-interventio tukee ja kehittää suhdetta omaan muuttuneeseen kehoon ja itsepystyvyyteen sekä mahdollistaa sosiaalisia suhteita. Lisäksi se kohentaa mielialaa.
Tanssi edistää yleisiä neurologisen kuntoutuksen tavoitteita, kuten kävelyä, tasapainoa ja liikkuvuutta. Tämä kirjallisuuskatsaus ehdottaa, että samalla, kun fyysisessä, psykologisessa ja kognitiivisessa toimintakyvyssä saavutetaan edistystä, myös masentuneisuus lievenee ja osallistuvuus kuntoutukseen voi kasvaa. Nämä tekijät voivat puhua sen puolesta, että tanssi voisi vastata uuden terapiamuodon tarpeeseen neurologisessa kuntoutuksessa.