Naisjohtajuuden muuttuminen uuden sukupolven myötä
Sakki, Anna (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513542
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513542
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, miten naisjohtajuus muuttuu uuden sukupolven myötä.
Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Maarit Tiililä Oy:lle, joka on toimittanut valmiin tutkimusaineiston analysoitavaksi. Maarit Tiililä Oy:n keräämä aineisto on kerätty WOPI-työpersoonallisuuskyselyllä sekä taustatietokyselyllä Keskuskauppakamarin mentorointiohjelman aktoreilta maaliskuussa 2018 ja alumneilta lokakuussa 2018, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Aalto yliopiston opiskelijoilta keväällä 2018 sekä Nuorkauppakamarin naisilta syksyllä 2019. Yhteensä naisia oli 80 henkilöä, joista 39 kuului nuoriin naisiin ja 41 naisjohtajiin.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten naisjohtajien ja nuorten naisten WOPI-työpersoonallisuusprofiilit eroavat toisistaan, minkälaisia yhteneväisyyksiä WOPI-profiileissa on ja miten naisjohtajuus muuttuu uuden sukupolven myötä. Analysoinnissa ja vertailussa hyödynnettiin taustatietokyselystä saatuja tietoja. Lisäksi tavoitteena oli analysoida sekä vertailla naisjohtajien ja nuorten naisten avoimien kysymysten vastauksia. Tämä tutkimus on kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto analysoidaan SPSS-ohjelmalla sekä Exceltaulukkolaskentaohjelmalla. Avoimet kysymykset analysoidaan sisällönanalyysimenetelmän avulla.
Naisjohtaja ryhmän vastaajista 70,7 prosenttia oli 41-60-vuotiaita ja nuorten naisten ryhmästä 53,9 prosenttia oli alle 25-vuotiaita-30-vuotiaita. Avoimien kysymysten vastauksista ilmeni, että naisjohtajista 19,5 prosenttia mainitsi vahvuuden, joka liittyi vuorovaikutus- tai viestintätaitoihin, 19,5 prosenttia johtamistapoihin tai henkilöstön motivointiin sekä 19,5 prosenttia kokonaiskuvan hahmottamiseen, kokonaisuuksien rakentamiseen sekä hallintaan. Nuorista naisista 20,5 prosenttia mainitsi vahvuuden, joka liittyi kuuntelutaitoon, 18 prosenttia empatiakykyyn sekä 18 prosenttia vuorovaikutus- tai viestintätaitoihin.
Naisjohtajista 22 prosenttia mainitsi kehityskohteekseen kärsivällisyyden, 9,8 prosenttia koki kehityskohteekseen viestintätaidot ja 7,3 prosenttia koki, että heidän tulisi kehittää heidän delegointikykyään. Nuorista naisista 33,3 prosenttia mainitsi kehityskohteen rohkeuden luottaa itseensä ja omiin päätöksiin, 12,8 prosenttia esimiestilanteisiin tai henkilöstöasioihin, 10,3 prosenttia itsevarmuuteen tai itsetunnon lisäämiseen sekä 10,3 prosenttia valmentavaan johtajuuteen tai valmennustaitoihin.
WOPI-profiilien tulosten sekä taustatietojen perusteella voidaan todeta, että painottaminen tuloksiin kasvaa iän ja esimieskokemuksen myötä. Sen sijaan naisjohtajien ja nuorten naisten painotuksessa laatuun vastausten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Iällä sekä esimieskokemuksella ei näyttänyt olevan vaikutusta itsetutkiskelun määrään tai muille viestintään. Naisjohtajien ja nuorten naisten ryhmien välissä viestinnässä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.
Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Maarit Tiililä Oy:lle, joka on toimittanut valmiin tutkimusaineiston analysoitavaksi. Maarit Tiililä Oy:n keräämä aineisto on kerätty WOPI-työpersoonallisuuskyselyllä sekä taustatietokyselyllä Keskuskauppakamarin mentorointiohjelman aktoreilta maaliskuussa 2018 ja alumneilta lokakuussa 2018, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Aalto yliopiston opiskelijoilta keväällä 2018 sekä Nuorkauppakamarin naisilta syksyllä 2019. Yhteensä naisia oli 80 henkilöä, joista 39 kuului nuoriin naisiin ja 41 naisjohtajiin.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten naisjohtajien ja nuorten naisten WOPI-työpersoonallisuusprofiilit eroavat toisistaan, minkälaisia yhteneväisyyksiä WOPI-profiileissa on ja miten naisjohtajuus muuttuu uuden sukupolven myötä. Analysoinnissa ja vertailussa hyödynnettiin taustatietokyselystä saatuja tietoja. Lisäksi tavoitteena oli analysoida sekä vertailla naisjohtajien ja nuorten naisten avoimien kysymysten vastauksia. Tämä tutkimus on kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto analysoidaan SPSS-ohjelmalla sekä Exceltaulukkolaskentaohjelmalla. Avoimet kysymykset analysoidaan sisällönanalyysimenetelmän avulla.
Naisjohtaja ryhmän vastaajista 70,7 prosenttia oli 41-60-vuotiaita ja nuorten naisten ryhmästä 53,9 prosenttia oli alle 25-vuotiaita-30-vuotiaita. Avoimien kysymysten vastauksista ilmeni, että naisjohtajista 19,5 prosenttia mainitsi vahvuuden, joka liittyi vuorovaikutus- tai viestintätaitoihin, 19,5 prosenttia johtamistapoihin tai henkilöstön motivointiin sekä 19,5 prosenttia kokonaiskuvan hahmottamiseen, kokonaisuuksien rakentamiseen sekä hallintaan. Nuorista naisista 20,5 prosenttia mainitsi vahvuuden, joka liittyi kuuntelutaitoon, 18 prosenttia empatiakykyyn sekä 18 prosenttia vuorovaikutus- tai viestintätaitoihin.
Naisjohtajista 22 prosenttia mainitsi kehityskohteekseen kärsivällisyyden, 9,8 prosenttia koki kehityskohteekseen viestintätaidot ja 7,3 prosenttia koki, että heidän tulisi kehittää heidän delegointikykyään. Nuorista naisista 33,3 prosenttia mainitsi kehityskohteen rohkeuden luottaa itseensä ja omiin päätöksiin, 12,8 prosenttia esimiestilanteisiin tai henkilöstöasioihin, 10,3 prosenttia itsevarmuuteen tai itsetunnon lisäämiseen sekä 10,3 prosenttia valmentavaan johtajuuteen tai valmennustaitoihin.
WOPI-profiilien tulosten sekä taustatietojen perusteella voidaan todeta, että painottaminen tuloksiin kasvaa iän ja esimieskokemuksen myötä. Sen sijaan naisjohtajien ja nuorten naisten painotuksessa laatuun vastausten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Iällä sekä esimieskokemuksella ei näyttänyt olevan vaikutusta itsetutkiskelun määrään tai muille viestintään. Naisjohtajien ja nuorten naisten ryhmien välissä viestinnässä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.