Arviointitiedon hyödyntäminen pedagogisessa toiminnassa: Lasten tuottaman arviointitiedon juurrutusmalli
Heikkinen, Hanna (2020)
Heikkinen, Hanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051711874
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051711874
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä lasten tietoisuutta heitä osallistavan arvioinnin periaatteesta sekä vahvistaa lasten osallisuuden pedagogiikan toteutumista toiminnan arvioinnissa. Tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa toimeksiantajalle, Imatran kaupungin varhaiskasvatukselle, pedagogisen dokumentoinnin avulla malli lasten tuottaman arviointitiedon käsittelyyn. Varhaiskasvatuksen arviointiosaamisen, arviointijärjestelmän ja pedagogisessa toiminnassa tarvittavien arviointivälineiden kehittäminen ovat olleet kunnissa ajankohtaisia varhaiskasvatuslain uudistamisen toisen vaiheen voimaantulon jälkeen.
Kehittämishankkeen ydintoimijoina olivat kohdeorganisaation yksittäinen lapsiryhmä ja kasvattajatiimi, jonka kanssa suunniteltiin ja toteutettiin lasten tuottaman arviointitiedon prosessi. Kehittämishanke mukaili konstruktivistista mallia, joka sopi hyvin varhaiskasvatuksen kehittävän arvioinnin periaatteeseen ja toimintakulttuurille ominaiseen jatkuvaan, prosessimaiseen kehittämiseen. Teoriatietoa haettiin pedagogista dokumentoinnista, varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteista ja suosituksista sekä osallisuuden pedagogiikasta lasten tuottamassa arvioinnissa. Fenomenologinen lähestymistapa aineistoa käsittelyssä ja analysoimisessa mahdollisti lasten ja kasvattajien vuoropuhelun sekä hankkeen etenemisen kohderyhmälle tarkoituksenmukaisella tavalla.
Lasten tuottaman arviointitiedon ja sen käsittelystä saadun kokemuksen avulla luotiin malli, joka kokoaa näkyväksi arviointitiedon pedagogiseen toimintaan siirtymistä ja juurtumista edistävät sekä osallisuutta vahvistavat keskeiset, hyvät käytännöt. Suoraan lapsilta saatu käyttäjäkokemus pedagogisesta toiminnasta, sen reflektointi varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä varhaiskasvatuksen laadun prosessitekijöihin ohjasivat kasvattajia kohti osallisuuden mahdollistamista ja toteuttamista. The objective of this bachelor´s thesis is to increase children´s awareness of the principles of inclusive evaluation and enhance participatory pedagogy in evaluation of activities. The aim of the bachelor´s thesis was to design and implement a model for processing children´s evaluation data for the client, early childhood education and care in the city of Imatra. It has been topical in municipalities to develop evaluation skills, evaluation system and tools needed for pedagogical activities after the reform and introduction of the early childhood education law.
The main operators of the development project were a single group of children and a team of educators. The development project followed the constructivist model suitable for developmental evaluation and continuous process-like development which is typical for early childhood education and care. The theoretical knowledge consists of pedagogical documentation, criteria and recommendations for evaluating the quality of early childhood education and care and participatory pedagogy in children´s evaluation. The phenomenological approach allowed the dialogue between children and educators and the development project to proceed in a way suitable for the operators.
Based on children´s evaluation data and the experience gained from processing it, a model was created. It makes visible good practices that promote the transition and rooting evaluation data into pedagogical activities and participatory pedagogy. The user experience of pedagogical activities gained directly from children, reflected on the aims of the early childhood education plan and process factors of the quality of the early childhood education guided educators towards enabling and increasing children´s participation.
Kehittämishankkeen ydintoimijoina olivat kohdeorganisaation yksittäinen lapsiryhmä ja kasvattajatiimi, jonka kanssa suunniteltiin ja toteutettiin lasten tuottaman arviointitiedon prosessi. Kehittämishanke mukaili konstruktivistista mallia, joka sopi hyvin varhaiskasvatuksen kehittävän arvioinnin periaatteeseen ja toimintakulttuurille ominaiseen jatkuvaan, prosessimaiseen kehittämiseen. Teoriatietoa haettiin pedagogista dokumentoinnista, varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteista ja suosituksista sekä osallisuuden pedagogiikasta lasten tuottamassa arvioinnissa. Fenomenologinen lähestymistapa aineistoa käsittelyssä ja analysoimisessa mahdollisti lasten ja kasvattajien vuoropuhelun sekä hankkeen etenemisen kohderyhmälle tarkoituksenmukaisella tavalla.
Lasten tuottaman arviointitiedon ja sen käsittelystä saadun kokemuksen avulla luotiin malli, joka kokoaa näkyväksi arviointitiedon pedagogiseen toimintaan siirtymistä ja juurtumista edistävät sekä osallisuutta vahvistavat keskeiset, hyvät käytännöt. Suoraan lapsilta saatu käyttäjäkokemus pedagogisesta toiminnasta, sen reflektointi varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä varhaiskasvatuksen laadun prosessitekijöihin ohjasivat kasvattajia kohti osallisuuden mahdollistamista ja toteuttamista.
The main operators of the development project were a single group of children and a team of educators. The development project followed the constructivist model suitable for developmental evaluation and continuous process-like development which is typical for early childhood education and care. The theoretical knowledge consists of pedagogical documentation, criteria and recommendations for evaluating the quality of early childhood education and care and participatory pedagogy in children´s evaluation. The phenomenological approach allowed the dialogue between children and educators and the development project to proceed in a way suitable for the operators.
Based on children´s evaluation data and the experience gained from processing it, a model was created. It makes visible good practices that promote the transition and rooting evaluation data into pedagogical activities and participatory pedagogy. The user experience of pedagogical activities gained directly from children, reflected on the aims of the early childhood education plan and process factors of the quality of the early childhood education guided educators towards enabling and increasing children´s participation.