Esite kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen Dynamo-pienryhmätoiminnasta : kehitysvammaisten työllistymisen apuväline
Potinkara, Titta; Sirkiä-Grinsvall, Heidi (2020)
Potinkara, Titta
Sirkiä-Grinsvall, Heidi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012726
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012726
Tiivistelmä
Toiminnallinen opinnäytetyömme on työelämälähtöinen kehittämishanke. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen työllistämistä edistävässä toiminnassa on toteutettu vuodesta 2018 asti uutta Dynamo-pienryhmätoimintaa, jonka tarkoituksena on vahvistaa erityisnuorten työelämätaitoja. Pienryhmätoiminnasta ei ole olemassa vielä mitään materiaalia, joten opinnäytetyömme tuotos on informatiivinen esite Dynamo- pienryhmätoiminnasta. Esitteen sisältö muodostuu ohjaajien kanssa käytyjen dialogien myötä sekä havainnoimalla ja haastattelemalla Dynamo- pienryhmää. Pienryhmäläisillä on myös mahdollisuus osallistua esitteen tekoon.
Kehitysvammaisilla on tasa-arvoinen oikeus perustuslain mukaan tienata elantonsa valitsemallaan työllä. Heidän osallisuutensa ei kuitenkaan vielä täysin toteudu yhteiskunnassamme. Maassamme on arviota 30 000 kehitysvammaista, joista vain noin murto-osa käy palkkatöissä. On arvioitu, että oikeanlaisella tuella noin 3000 kehitysvammaista voisi työllistyä avoimille työmarkkinoille. Kehitysvammaiset ovat historian saatossa olleet niitä, jotka ovat olleet yhteiskuntamme vähä-osaisia. Vieläkin diagnoosi määrittelee kehitysvammaisten mahdollisuuden elantoon. Kehitysvammainen saa lähes automaattisesti takuueläkkeen, joka osaltaan vaikeuttaa mahdollisuutta työllistymiseen. Tänä päivä kehitysvammaisten vahvuuksia arvioidaan toimintakyvyn mukaan eikä niinkään diagnoosin. Toimintakyvyn arviointi auttaa hahmottamaan sitä, missä kehitysvammainen tarvitsee apua. Useat heistä ovatkin osatyökykyisiä, jotka oikean työn löytäessään ovat työkykyisiä.
Yhdistyneiden kansakuntien vammaissopimus vuodelta 2006 on vaikuttanut laajasti myös Suomen vammaispolitiikassa. Hallitusohjelmien ja niiden kärkihankkeiden avulla on pyritty parantamaan kehitysvammaisten osallisuutta, työllistymistä sekä heidän täysivertaista osallistumistaan yhteiskunnassamme. Lakiuudistuksia on tehty ja niitä tullaan edelleen tekemään lähitulevaisuudessa. Vammaissopimus on vaikuttanut monen toimijan työhön niin, että vammaisten tasa-arvoa on pyritty parantamaan. Our functional thesis is a work-based development project. Since 2018, The Special Welfare District of Southwest Finland has implemented a new Dynamo small group activity for the purpose of promoting the working life skills of the young mentally disabled. There is no material for small group activity as of yet, so the output of our thesis is an informative brochure of the Dynamo small group activity. The contents of the brochure have been formed in congruence with the instructors as well as by observing and interviewing the small group Dynamo itself. The members of Dynamo themselves have also had the opportunity to participate in the making of the brochure.
Under the Constitution, people with mental disabilities have the right to make a living with the work they choose. However, their involvement is not yet fully realised in our society. In Finland, there are estimately 30 000 mentally deficient people, of whom only about a fraction work. It is estimated that with the appropriate support, some 3000 people with mental disabilities could be employed in the open labour market. Over the years, people with mental disabilities have been among the ones more disadvantaged in our society. Even today, the diagnosis largely determines the possibility of working employment for mentally handicapped people. Person with intellectual disabilities almost automatically receives a guaranteed pension, which hinders the chances of employment. Today, the strengths of the mentally handicapped are assessed according to their ability to function rather than by diagnoses as such. The assessment of functional capacity helps to understand in which specific areas a mentally handicapped person needs assistance. Many of them are partially able to work, who, when they find the right job, are fully able to work.
The 2006 United Nations Convention on the Rights of Persons with Disabilities (i.e.CRPD) has also had a wide impact on Finland's disability policy. Government programmes and their key projects have been used to improve the inclusion of people with intellectual disabilities, their employment as well as full participation in our society. Legislative reforms have been and will continue to be carried out in the near future. The CRPD has affected the work of many actors in an effort to enhance equality for people with disabilities.
Kehitysvammaisilla on tasa-arvoinen oikeus perustuslain mukaan tienata elantonsa valitsemallaan työllä. Heidän osallisuutensa ei kuitenkaan vielä täysin toteudu yhteiskunnassamme. Maassamme on arviota 30 000 kehitysvammaista, joista vain noin murto-osa käy palkkatöissä. On arvioitu, että oikeanlaisella tuella noin 3000 kehitysvammaista voisi työllistyä avoimille työmarkkinoille. Kehitysvammaiset ovat historian saatossa olleet niitä, jotka ovat olleet yhteiskuntamme vähä-osaisia. Vieläkin diagnoosi määrittelee kehitysvammaisten mahdollisuuden elantoon. Kehitysvammainen saa lähes automaattisesti takuueläkkeen, joka osaltaan vaikeuttaa mahdollisuutta työllistymiseen. Tänä päivä kehitysvammaisten vahvuuksia arvioidaan toimintakyvyn mukaan eikä niinkään diagnoosin. Toimintakyvyn arviointi auttaa hahmottamaan sitä, missä kehitysvammainen tarvitsee apua. Useat heistä ovatkin osatyökykyisiä, jotka oikean työn löytäessään ovat työkykyisiä.
Yhdistyneiden kansakuntien vammaissopimus vuodelta 2006 on vaikuttanut laajasti myös Suomen vammaispolitiikassa. Hallitusohjelmien ja niiden kärkihankkeiden avulla on pyritty parantamaan kehitysvammaisten osallisuutta, työllistymistä sekä heidän täysivertaista osallistumistaan yhteiskunnassamme. Lakiuudistuksia on tehty ja niitä tullaan edelleen tekemään lähitulevaisuudessa. Vammaissopimus on vaikuttanut monen toimijan työhön niin, että vammaisten tasa-arvoa on pyritty parantamaan.
Under the Constitution, people with mental disabilities have the right to make a living with the work they choose. However, their involvement is not yet fully realised in our society. In Finland, there are estimately 30 000 mentally deficient people, of whom only about a fraction work. It is estimated that with the appropriate support, some 3000 people with mental disabilities could be employed in the open labour market. Over the years, people with mental disabilities have been among the ones more disadvantaged in our society. Even today, the diagnosis largely determines the possibility of working employment for mentally handicapped people. Person with intellectual disabilities almost automatically receives a guaranteed pension, which hinders the chances of employment. Today, the strengths of the mentally handicapped are assessed according to their ability to function rather than by diagnoses as such. The assessment of functional capacity helps to understand in which specific areas a mentally handicapped person needs assistance. Many of them are partially able to work, who, when they find the right job, are fully able to work.
The 2006 United Nations Convention on the Rights of Persons with Disabilities (i.e.CRPD) has also had a wide impact on Finland's disability policy. Government programmes and their key projects have been used to improve the inclusion of people with intellectual disabilities, their employment as well as full participation in our society. Legislative reforms have been and will continue to be carried out in the near future. The CRPD has affected the work of many actors in an effort to enhance equality for people with disabilities.