Maanparannusaineiden vaikutus maan fysikaalisiin ominaisuuksiin
Kontu, Michaela (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912371
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912371
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin maanparannusaineiden vaikutusta maan fysikaalisiin ominaisuuksiin. Tavoitteena oli selvittää, onko peltokokeessa tehdyillä orgaanisilla maanparannusainelisäyksillä ollut vaikutusta maan vedenläpäisykykyyn kokeen kuudennella tutkimuskaudella. Tutkimus oli osa Humuspehtoori Oy:n HAMK Lepaan yksikköön vuonna 2014 perustamaa kymmenvuotista peltokoetta ja jatkumoa peltokokeen aikaisempina vuosina tehdyille tutkimuksille.
Peltokokeessa oli kahdeksan eri käsittelyä ja kerranteita neljä. Pinta-alaltaan 345 m2:n koeruutuja oli yhteensä 32 kappaletta ja koealueen kokonaispinta-ala yhteensä 1,1 ha. Käsittelyt koostuivat maanparannusainelisäyksistä, väkilannoituksesta ja jankkuroinnista. Jokaisessa kerranteessa oli yksi kontrolliruutu.
Koeruutujen vedenläpäisykykyä tutkittiin infiltraatiomittausten avulla syksyllä 2019. Mittaukset suoritettiin tensioinfiltrometrin avulla, käyttäen painekorkeuksina -3 cm ja -1 cm. Mittaustulosten tilavuusvirtojen keskiarvoista laskettiin hydrauliset johtavuudet molemmille painekorkeuksille, joita käsiteltiin tilastonkäsittelyohjelmalla.
Vedenjohtavuuksissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja eri käsittelyjen välillä. Eri kerranteiden välillä löydettiin tilastollisesti suuntaa antavia eroja painekorkeudella -1 cm. Tilastollisesti merkitseviä eroja ei löytynyt maanparannusainekäsiteltyjen vs. käsittelemättömien, jankkuroitujen vs. jankkuroimattomien eikä voimakkaasti muokattujen vs. muokkaamattomien koeruutujen välillä. The aim of the thesis was to study the effects of soil improvement materials on physical properties of soil. The goal of this research was to find out if added organic soil improvements in the field experiment was affected on soil water infiltration properties on the sixth research season. This research was a part of Humuspehtoori Oy’s ten-year field experiment that was established in 2014 to HAMK University of Applied Sciences in Lepaa campus. This experiment was continuation for the earlier researches in the same field experiment.
The field experiment consisted of eight different treatments and four replicates of each treatment. Each experimental plot was size of 345 m2 and total area of 32 experimental plots were 1,1 hectares. Treatments consisted of added soil improvement materials, chemical fertilization and subsoil ploughing. There was one control plot in every replicate.
Soil water infiltration properties were measured by infiltration tests in September 2019. Measurements were performed with tension infiltrometer, using -3 cm and -1 cm pressure heads. Hydraulic conductivities were calculated from average of flow rates for both pressure heads and analyzed with statistical program after that.
Statistical differences were not found in hydraulic conductivity between different treatments. Statistical approximate differences were shown between four replicates with pressure head -1cm. There were no statistical differences between using soil improvers vs. not using soil improvers, subsoil ploughing vs. no subsoil ploughing and neither hard-tilling vs. no hard-tilling experimental plots.
Peltokokeessa oli kahdeksan eri käsittelyä ja kerranteita neljä. Pinta-alaltaan 345 m2:n koeruutuja oli yhteensä 32 kappaletta ja koealueen kokonaispinta-ala yhteensä 1,1 ha. Käsittelyt koostuivat maanparannusainelisäyksistä, väkilannoituksesta ja jankkuroinnista. Jokaisessa kerranteessa oli yksi kontrolliruutu.
Koeruutujen vedenläpäisykykyä tutkittiin infiltraatiomittausten avulla syksyllä 2019. Mittaukset suoritettiin tensioinfiltrometrin avulla, käyttäen painekorkeuksina -3 cm ja -1 cm. Mittaustulosten tilavuusvirtojen keskiarvoista laskettiin hydrauliset johtavuudet molemmille painekorkeuksille, joita käsiteltiin tilastonkäsittelyohjelmalla.
Vedenjohtavuuksissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja eri käsittelyjen välillä. Eri kerranteiden välillä löydettiin tilastollisesti suuntaa antavia eroja painekorkeudella -1 cm. Tilastollisesti merkitseviä eroja ei löytynyt maanparannusainekäsiteltyjen vs. käsittelemättömien, jankkuroitujen vs. jankkuroimattomien eikä voimakkaasti muokattujen vs. muokkaamattomien koeruutujen välillä.
The field experiment consisted of eight different treatments and four replicates of each treatment. Each experimental plot was size of 345 m2 and total area of 32 experimental plots were 1,1 hectares. Treatments consisted of added soil improvement materials, chemical fertilization and subsoil ploughing. There was one control plot in every replicate.
Soil water infiltration properties were measured by infiltration tests in September 2019. Measurements were performed with tension infiltrometer, using -3 cm and -1 cm pressure heads. Hydraulic conductivities were calculated from average of flow rates for both pressure heads and analyzed with statistical program after that.
Statistical differences were not found in hydraulic conductivity between different treatments. Statistical approximate differences were shown between four replicates with pressure head -1cm. There were no statistical differences between using soil improvers vs. not using soil improvers, subsoil ploughing vs. no subsoil ploughing and neither hard-tilling vs. no hard-tilling experimental plots.