Vesitalouden parantaminen ongelmapelloilla Kolppasen tilalla
Kolppanen, Miina-Maria (2020)
Kolppanen, Miina-Maria
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912263
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912263
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa peltojen vesitaloutta Kolppasen tilan ongelmapelloilla. Vesitalous tarkoittaa olemassa olevia vesivaroja ja niiden tutkimusta, suunnittelua sekä tekniikkaa. Tässä opinnäytetyössä keskityttiin tiettyjen lohkojen vesitalouteen. Vesitaloudella on suuri merkitys pellon kuntoon ja laatuun, sekä pellon toimivuuteen viljelytarkoituksessa. Vesitalouden ollessa huonossa kunnossa moni muu asia ei toimi pellossa.
Opinnäytetyön alussa käydään läpi mitä tulee tietää, kun aletaan miettimään vesitalouden parantamista juuri näille lohkoille. Käsiteltiin valittujen lohkojen nykyinen tilanne, mahdolliset parannukset ja kannattavimmat valinnat peltojen vesitalouden parantamiseen. Käsittelyssä olevat pellot olivat pääosin happamia sulfaattimaita. Yksi lohkoista oli turvemaa. Peltojen ongelmana oli peltojen huono kantavuus ja liika tiiveys.
Kenttätyönä tehtiin kaksi mittaustutkimusta. Ensimmäisenä mitattiin syyskuussa 2018 penetrometrilla kaikista pelloista tiiveys ja tehtiin niistä graafiset taulukot. Tuloksista saatiin selville tiiveyden määrä eri syvyyksissä lohkoilla. Penetrometrimittauksista saadut tulokset kertoivat, että osalla lohkoilla tiiveys oli vain kyntösyvyydessä ja hiukan sitä syvemmällä ja osassa tiiveys ulottui koko mittaussyvyyden. Toinen kenttätyö oli maaprofiilien kaivaminen. Jokaiselle lohkolle kaivettiin yksi kuoppa, josta saatiin maaprofiili esille. Maaprofiilista voitiin mitata ruokamultakerroksen paksuus, kuivatussyvyys, ruosteisuus ja maakerrokset.
Opinnäytetyön lopussa tehdään karkeat kustannusarviot mahdollisista investoinneista ja niihin saatavasta investointituesta ja sen määrästä. Mitä olisi järkevintä tehdä ja parantaa?
Opinnäytetyön alussa käydään läpi mitä tulee tietää, kun aletaan miettimään vesitalouden parantamista juuri näille lohkoille. Käsiteltiin valittujen lohkojen nykyinen tilanne, mahdolliset parannukset ja kannattavimmat valinnat peltojen vesitalouden parantamiseen. Käsittelyssä olevat pellot olivat pääosin happamia sulfaattimaita. Yksi lohkoista oli turvemaa. Peltojen ongelmana oli peltojen huono kantavuus ja liika tiiveys.
Kenttätyönä tehtiin kaksi mittaustutkimusta. Ensimmäisenä mitattiin syyskuussa 2018 penetrometrilla kaikista pelloista tiiveys ja tehtiin niistä graafiset taulukot. Tuloksista saatiin selville tiiveyden määrä eri syvyyksissä lohkoilla. Penetrometrimittauksista saadut tulokset kertoivat, että osalla lohkoilla tiiveys oli vain kyntösyvyydessä ja hiukan sitä syvemmällä ja osassa tiiveys ulottui koko mittaussyvyyden. Toinen kenttätyö oli maaprofiilien kaivaminen. Jokaiselle lohkolle kaivettiin yksi kuoppa, josta saatiin maaprofiili esille. Maaprofiilista voitiin mitata ruokamultakerroksen paksuus, kuivatussyvyys, ruosteisuus ja maakerrokset.
Opinnäytetyön lopussa tehdään karkeat kustannusarviot mahdollisista investoinneista ja niihin saatavasta investointituesta ja sen määrästä. Mitä olisi järkevintä tehdä ja parantaa?