Maaperä kuntoon -ohjelman selvitysvaiheen hankintojen kehittäminen tiedolla johtamisen näkökulmasta
Petäsnoro, Veera (2020)
Petäsnoro, Veera
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051812118
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051812118
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tilaajana on Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoima valtakunnallinen pilaantuneiden maiden tutkimus ja kunnostusohjelma, Maaperä kuntoon. Ohjelman tavoitteena on edistää kiireellisempien kohteiden tutkimista ja kunnostamista kestävällä tavalla. Opinnäytetyössä keskityttiin ohjelman selvitys- eli tutkimus-vaiheen hankintoihin. Tutkimusongelmaksi asetettiin, kuinka tiedolla johtamista voidaan hyödyntää Maaperä kuntoon -ohjelman selvitysvaiheen hankintojen tehostamiseen. Työn tavoitteena oli vertailla puitesopimuskonsulttien tarjouksia ja löytää syitä tarjousten välisiin eroihin. Tietoa kerättiin ohjelman tutkimusraporteista ja tarjouksista vuosilta 2017, 2018 ja 2019. Tutkimuksessa myös haastateltiin ohjelman asian-tuntijoita teemahaastattelussa.
Aineistoa jaottelemalla ja tarjouksia yhdistelemällä havaittiin, että tarjouksissa suurimman kustannuserän vie konsulttien henkilötyö. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kaatopaikkoja on tutkittu eniten, mutta muut kohteet maksavat enemmän suhteessa kaatopaikkoihin. Syy tälle tulokselle on se, että muiden kohteiden historiatiedot ovat usein vajaat ja tutkimuksissa paljastuu usein jotain odottamatonta ja lisätutkimukset ovat tarpeelliset. Muita tarjouksiin vaikuttavia tekijöitä ovat tarjouspyyntöjen tarkkuus, konsulttiyrityksen huolellisuus ja historiatietojen määrä.
Tiedolla johtaminen eli tiedon hyödyntäminen organisaation päätöksenteossa ja kehittämisessä ei juurikaan ole tiedostettua Maaperä kuntoon -ohjelmassa. Opittua tietoa jaetaan asiantuntijoiden kesken, mutta tässä on vielä kehitettävää. Selkeät ohjeistukset tiedon jakamiseen ja tallentamiseen voi olla yksi keino helpottaa tiedon hyödyntämistä.
Aineistoa jaottelemalla ja tarjouksia yhdistelemällä havaittiin, että tarjouksissa suurimman kustannuserän vie konsulttien henkilötyö. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kaatopaikkoja on tutkittu eniten, mutta muut kohteet maksavat enemmän suhteessa kaatopaikkoihin. Syy tälle tulokselle on se, että muiden kohteiden historiatiedot ovat usein vajaat ja tutkimuksissa paljastuu usein jotain odottamatonta ja lisätutkimukset ovat tarpeelliset. Muita tarjouksiin vaikuttavia tekijöitä ovat tarjouspyyntöjen tarkkuus, konsulttiyrityksen huolellisuus ja historiatietojen määrä.
Tiedolla johtaminen eli tiedon hyödyntäminen organisaation päätöksenteossa ja kehittämisessä ei juurikaan ole tiedostettua Maaperä kuntoon -ohjelmassa. Opittua tietoa jaetaan asiantuntijoiden kesken, mutta tässä on vielä kehitettävää. Selkeät ohjeistukset tiedon jakamiseen ja tallentamiseen voi olla yksi keino helpottaa tiedon hyödyntämistä.