Life Forms : monitaiteinen yhteistyö säveltäjän näkökulmasta
Kaasinen, Pietari (2020)
Kaasinen, Pietari
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051511637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051511637
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, millaista säveltäjä-muusikon, koreografi-tanssijan, mediataiteilijan ja pukusuunnittelijan muodostaman Hmmm-kollektiivin kollaboraatio oli monitaiteellisen Life Forms -teoksen valmistamisprosessin aikana ja minkälaisia seurauksia kollaboraation luonteesta aiheutui säveltäjän työlle.
Työvaiheiden analysointi luovan kollaboraation teoriaa käsittelevän lähdekirjallisuuden valossa osoitti työryhmän työskentelyn olleen vahvasti vuorovaikutteista. Mikään osa-alue, kuten musiikki tai koreografia, ei valmistunut ennen muita ja määrännyt näin yksisuuntaisesti teoksen rakennetta ja sisältöä, vaan eri elementtejä työstettiin dialogissa keskenään. Opinnäytetyössä luotiin erityinen katsaus työryhmän säveltäjän ja koreografin väliseen työtapaan, jossa musiikkia ja koreografiaa sekä niiden yhteyttä edistettiin hyödyntäen improvisaatiota.
Opinnäytetyössä huomattiin, että säveltäjän on hyvä arvioida ennen monitaiteellisen tai muuten kollaboratiivisen projektin käynnistymistä, mitkä hänen prioriteettinsa ovat. Jos tarkoitus on luoda musiikkia, joka seisoo omilla jaloillaan ja jossa sävellystekniset yksityiskohdat ovat hiottuja, säveltäjän voi olla parempi neuvotella asema, jossa musiikki valmistuu ennen muiden elementtien työstämistä. Jos taas säveltäjä haluaa, että musiikki on mahdollisimman syvässä ja monitahoisessa yhteydessä muihin osa-alueisiin, ja että säveltämiseen ja näin musiikkiin tulee ominaisuuksia, joita itsenäisessä työssä ei tulisi ajatelleeksi, on todennäköisesti kannattavaa valita paljon vuorovaikutteista kollaboraatiota sisältävä malli.
Työvaiheiden analysointi luovan kollaboraation teoriaa käsittelevän lähdekirjallisuuden valossa osoitti työryhmän työskentelyn olleen vahvasti vuorovaikutteista. Mikään osa-alue, kuten musiikki tai koreografia, ei valmistunut ennen muita ja määrännyt näin yksisuuntaisesti teoksen rakennetta ja sisältöä, vaan eri elementtejä työstettiin dialogissa keskenään. Opinnäytetyössä luotiin erityinen katsaus työryhmän säveltäjän ja koreografin väliseen työtapaan, jossa musiikkia ja koreografiaa sekä niiden yhteyttä edistettiin hyödyntäen improvisaatiota.
Opinnäytetyössä huomattiin, että säveltäjän on hyvä arvioida ennen monitaiteellisen tai muuten kollaboratiivisen projektin käynnistymistä, mitkä hänen prioriteettinsa ovat. Jos tarkoitus on luoda musiikkia, joka seisoo omilla jaloillaan ja jossa sävellystekniset yksityiskohdat ovat hiottuja, säveltäjän voi olla parempi neuvotella asema, jossa musiikki valmistuu ennen muiden elementtien työstämistä. Jos taas säveltäjä haluaa, että musiikki on mahdollisimman syvässä ja monitahoisessa yhteydessä muihin osa-alueisiin, ja että säveltämiseen ja näin musiikkiin tulee ominaisuuksia, joita itsenäisessä työssä ei tulisi ajatelleeksi, on todennäköisesti kannattavaa valita paljon vuorovaikutteista kollaboraatiota sisältävä malli.