Oppimisvaikeuksista vapaaksi : vankilasta vapautuneen nuoren kokemukset oppimisvaikeuksista ja kuntoutuksen tukemisesta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata vankilasta vapautuneiden henkilöiden koettua tuen tarvetta oppimisvaikeuksien kuntoutuksen suhteen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Oppimisvaikeuksista vapaaksi -hankkeeseen ja käytännön työhön nuorten (18–29-vuotias) vankilasta vapautuneiden henkilöiden oppimisvaikeuksista ja kuntoutuksen tarpeesta.

Opinnäytetyön aihe on työelämälähtöinen ja toteutui Kriminaalihuollon tukisäätiön Oppimisvaikeuksista vapaaksi –hankkeen kanssa yhteistyönä. Opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus, jossa aineisto kerättiin elämänkerrallisella teemahaastattelulla. Aineistoa analysoitiin induktiivisesti sisällönanalyysimenetelmän avulla. Haastateltavan henkilön kokemuksia ei voida yleistää, vaan saadut tulokset voidaan käsitellä ainoastaan haastatellun henkilön omina kokemuksina.

Haastatellun henkilön keskeisimmät oppimisvaikeudet muodostuivat tarkkaavaisuuden ja keskittymisen ongelmista. Ongelmiin oli puututtu kouluiässä erityisopetuksen ja perheneuvolakäyntien järjestämisenä, mutta henkilön kokeman mukaan varsinaiset tutkimus- ja kuntoutustoimenpiteet olivat alkaneet vasta vankeuden aikana Oppimisvaikeuksista vapaaksi -hankkeen myötä. Haastateltu henkilö kertoi olevansa tyytyväinen nyt tehtäviin toimenpiteisiin oppimisvaikeuksien selvittämiseksi ja koki olevansa tällä hetkellä luottavainen tulevaisuuteensa. Haastateltu henkilö koki saaneensa itsestään, perheeltään, ystäviltään ja hankkeen työntekijöiltä tukea selviytymiseen. Haastatteluajankohtana hän koki eniten tarvitsevansa apua arjen asioissa, kuten oman asunnon hankkimisessa.

Tuloksia voidaan hyödyntää Oppimisvaikeuksista vapaaksi -hankkeessa haastatellun henkilön jatkosuunnitelmia tehdessä sekä muiden hankkeessa olevien henkilöiden suunnitelmissa siten, että voidaan tarkentaa kartoitettavia asioita henkilöiden elämästä. Varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn merkitys korostuu yhteiskunnan tasolla.

The aim of thesis was to explain what kind of support people, who have been in prison, need in order to rehab from learning difficulties. The goal was to produce in-formation on young people with learning difficulties and their need to rehabilitation for Oppimisvaikeuksista vapaaksi -project and practical work.

Thesis was based on working-life and actualized with Oppimisvaikeuksista vapaaksi -project as a co-operation. This thesis is a qualitative case-study, where material was collected with narrative theme interview. The material was analysed inductively with content analysis. The experiences of the interviewee can´t be generalised, the results can only be regarded as that person´s experiences.

The interviewee´s most essential learning difficulties were in attention and concentration. There had been some interventions in school age, such as special education and family councelling, but the interviewee thought that the proper research and rehabilition actions were only started in prison among Oppimisvaikeuksista vapaaksi -project. The interviewee told that he was now satisfied with the actions which were going on and he was confident about the future. He had received support from himself, his family, friends and people who worked in Oppimisvaikeuksista vapaaksi -project. At the time of the interview he thought he would need help with activities of daily living, such as finding his own apartment.

The results may be utilized when people are planning the interviewee´s continuation scheme and when they are mapping other people´s difficulties or things in Oppimisvaikeuksista vapaaksi -project. At the society level, early intrusion and prevention will be emphasized.