Modbus TCP -väylän hyödyntäminen kylmä- ja rakennusautomaatiossa
Koponen, Tuomas (2020)
Koponen, Tuomas
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128632
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128632
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli kylmäautomaatiovalvomojärjestelmän yhdistäminen rakennusautomaatiovalvomoon sekä prosessien liittäminen järjestelmien Modbus TCP -väylän, Danfoss SM-850 valvomon ja Fidelix FX3000:n järjestelmän välillä. Tarkoituksena oli tehdä helposti ymmärrettävä kokonaisprosessi kiinteistönlämmitys ja -jäädytysjärjestelmästä. Järjestelmien yhdistämisellä luodaan kahden rinnakkaisen ohjaus– ja valvontajärjestelmän yhtäaikainen etäkäyttömahdollisuus. Työn dokumentointi toimii työohjeena tulevissa hankkeissa ja on vain tilaajan käytettävissä. Luvut 4 ja 5 ovat salaisia. Projektin toteutus on uusi aluevaltaus tilaajalle Are Oy:lle.
Kokonaisprojekti toteutettiin asiakkaan uudiskohteessa. Kaupankylmäkoneisto toteutettiin ylikriittisellä hiilidioksidi booster-koneikolla. Kylmäjärjestelmään integroitiin maalämpöpumppu. Kylmä- ja maalämpöjärjestelmien prosessiohjaukset toteutettiin Modbus TCP –väylän kautta etänä. Kahden itsenäisen prosessin kehittäminen on helpompaa ohjelmointitasolla. Keskeiset prosessien yhteenliittymät ovat rakennusautomaatiojärjestelmässä selkeästi näkyvillä. Kaupankylmän ja integroidun maalämpöpumpun tuottama energia saadaan talteen toimintavarmasti ja energiatehokkaasti vain yhdistämällä kahden erillisen automaatiojärjestelmän kriittiset pisteet loogisesti toisiinsa. Kahden automaatiojärjestelmän yhteenliittämisessä onnistuttiin hyvin. Taloudellisesti projekti onnistui suunnitellusti.
Maalämmön tai -kylmän tuottamisen oikea-aikainen käyttö vähentää energian kulutusta ja säästää järjestelmää turhalta rasitukselta. Ilman väylätekniikkaa tästä tulisi raskas fyysisten tila-, mittaus-, ohjaus ja säätöjärjestelmien kokonaisuus. Kylmäautomaation integrointi taloautomaatioon osoitti toimintavarmuudellaan, kuinka automaatiojärjestelmiä tulisi yhdistää prosessien tärkeimpien toimintojen osilta laajemminkin. Tässä opinnäytetyössä tehtyjä havaintoja voidaan käyttää jatkossa uusien projektien valmisteluun ja kehittämiseen sekä vastaavien integroitujen kaupankylmä- ja lämpöpumppujärjestelmien toteuttamiseen. Myös muita projektin tuloksena syntyneitä innovaatiota toteutetaan ja kehitetään eteenpäin tilaajan toimesta yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Kokonaisprojekti toteutettiin asiakkaan uudiskohteessa. Kaupankylmäkoneisto toteutettiin ylikriittisellä hiilidioksidi booster-koneikolla. Kylmäjärjestelmään integroitiin maalämpöpumppu. Kylmä- ja maalämpöjärjestelmien prosessiohjaukset toteutettiin Modbus TCP –väylän kautta etänä. Kahden itsenäisen prosessin kehittäminen on helpompaa ohjelmointitasolla. Keskeiset prosessien yhteenliittymät ovat rakennusautomaatiojärjestelmässä selkeästi näkyvillä. Kaupankylmän ja integroidun maalämpöpumpun tuottama energia saadaan talteen toimintavarmasti ja energiatehokkaasti vain yhdistämällä kahden erillisen automaatiojärjestelmän kriittiset pisteet loogisesti toisiinsa. Kahden automaatiojärjestelmän yhteenliittämisessä onnistuttiin hyvin. Taloudellisesti projekti onnistui suunnitellusti.
Maalämmön tai -kylmän tuottamisen oikea-aikainen käyttö vähentää energian kulutusta ja säästää järjestelmää turhalta rasitukselta. Ilman väylätekniikkaa tästä tulisi raskas fyysisten tila-, mittaus-, ohjaus ja säätöjärjestelmien kokonaisuus. Kylmäautomaation integrointi taloautomaatioon osoitti toimintavarmuudellaan, kuinka automaatiojärjestelmiä tulisi yhdistää prosessien tärkeimpien toimintojen osilta laajemminkin. Tässä opinnäytetyössä tehtyjä havaintoja voidaan käyttää jatkossa uusien projektien valmisteluun ja kehittämiseen sekä vastaavien integroitujen kaupankylmä- ja lämpöpumppujärjestelmien toteuttamiseen. Myös muita projektin tuloksena syntyneitä innovaatiota toteutetaan ja kehitetään eteenpäin tilaajan toimesta yhteistyössä sidosryhmien kanssa.