NIPT:n kliiniseen käyttöön vaikuttavat eettiset tekijät terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Valkama, Kristel (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005118294
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005118294
Tiivistelmä
Sikiöperäisen solunulkoisen DNA:n löydyttyä äidin verenkierrosta pystyttiin kehittämään uuden sukupolven sekvensointia hyödyntäen kajoamaton alkuraskauden seulontakoe, NIPT. Perinteiseen yhdistelmäseulontaan verrattuna NIPT:llä saadaan vähemmän vääriä positiivisia seulontatuloksia, mikä vähentää invasiivisten jatkotutkimusten tarvetta. Koska NIPT -määritykseen tarvitaan vain verinäyte äidiltä, ei sen käyttöön liity keskenmenoriskiä niin kuin invasiivisiin seulontakokeisiin. Testiä on käytetty kliinisessä työssä vuodesta 2011 lähtien, ja sen käyttö on levinnyt useisiin maihin.
Tämä kuvaileva kirjallisuuskatsaus on tehty Oulun ammattikorkeakoulussa opinnäytetyöksi. Kirjallisuuskatsauksen tavoite on tuottaa tietoa suomeksi NIPT:n eettisyydestä terveysalan ammattilaisille. Aineistosta etsittiin eettisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat NIPT:n kliiniseen käyttöön terveydenhuoltoalan ammattilaisten näkökulmasta. Lisäksi etsittiin NIPT-ohjaukseen vaikuttavia tekijöitä.
Tähän kirjallisuuskatsaukseen etsittiin kokeellisia alkuperäistutkimuksia, jotka on julkaistu vuosien 2010-2020 välillä suomeksi ja englanniksi. Tutkimusten kohderyhmä on terveysalan ammattilaiset, ja heidän näkökulmastaan NIPT:n käyttöön liittyvät eettiset tekijät. Kirjallisuuskatsauksessa aineistossa ilmi tulleet eettiset tekijät luokiteltiin ammattilaisiin vaikuttaviin tekijöihin, yhteiskuntaan vaikuttaviin tekijöihin sekä potilaskeskeisiin tekijöihin. NIPT-ohjaukseen vaikuttavia tekijöitä ovat ohjaukseen käytössä olevat resurssit, ohjauksen sisältö ja organisaatio.
NIPT-paneelin laajennukseen on enemmän intoa potilaiden, kuin terveysalan ammattilaisten suunnasta. NIPT:n hinta nimettiin yhdeksi suurimmaksi epätasa-arvoa aiheuttavaksi tekijäksi NIPT:n käytössä. Aineistosta kävi myös ilmi pelko siitä, että NIPT:ä käytetään ilman tarkkaa harkintaa vain lapsen sukupuolen selvittämiseksi. Ammattilaisten ja potilaiden tietoisuus NIPT:stä ajateltiin olevan liian heikko, mikä vaarantaa potilaan tietoisen valinnan. NIPT-ohjaukseen vaikuttaa käytettävissä olevien resurssien niukkuus, kuten aika, ammattitaitoinen henkilökunta ja koulutus. Lisäksi terveysalan ammattilaiset pitävät NIPT-ohjausta koskevaa ohjeistusta riittämättömänä. NIPT:n kliiniseen käyttöön vaikuttaa maan lainsäädäntö, toimintatavat ja terveydenhuoltojärjestelmä, joten Suo-messa aiheesta pitäisi tehdä enemmän tutkimusta. Terveydenhuollon työntekijöiden kokemusperäistä tietoa voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa NIPT-ohjauksen ohjeistuksen kehittämisessä.
Tämä kuvaileva kirjallisuuskatsaus on tehty Oulun ammattikorkeakoulussa opinnäytetyöksi. Kirjallisuuskatsauksen tavoite on tuottaa tietoa suomeksi NIPT:n eettisyydestä terveysalan ammattilaisille. Aineistosta etsittiin eettisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat NIPT:n kliiniseen käyttöön terveydenhuoltoalan ammattilaisten näkökulmasta. Lisäksi etsittiin NIPT-ohjaukseen vaikuttavia tekijöitä.
Tähän kirjallisuuskatsaukseen etsittiin kokeellisia alkuperäistutkimuksia, jotka on julkaistu vuosien 2010-2020 välillä suomeksi ja englanniksi. Tutkimusten kohderyhmä on terveysalan ammattilaiset, ja heidän näkökulmastaan NIPT:n käyttöön liittyvät eettiset tekijät. Kirjallisuuskatsauksessa aineistossa ilmi tulleet eettiset tekijät luokiteltiin ammattilaisiin vaikuttaviin tekijöihin, yhteiskuntaan vaikuttaviin tekijöihin sekä potilaskeskeisiin tekijöihin. NIPT-ohjaukseen vaikuttavia tekijöitä ovat ohjaukseen käytössä olevat resurssit, ohjauksen sisältö ja organisaatio.
NIPT-paneelin laajennukseen on enemmän intoa potilaiden, kuin terveysalan ammattilaisten suunnasta. NIPT:n hinta nimettiin yhdeksi suurimmaksi epätasa-arvoa aiheuttavaksi tekijäksi NIPT:n käytössä. Aineistosta kävi myös ilmi pelko siitä, että NIPT:ä käytetään ilman tarkkaa harkintaa vain lapsen sukupuolen selvittämiseksi. Ammattilaisten ja potilaiden tietoisuus NIPT:stä ajateltiin olevan liian heikko, mikä vaarantaa potilaan tietoisen valinnan. NIPT-ohjaukseen vaikuttaa käytettävissä olevien resurssien niukkuus, kuten aika, ammattitaitoinen henkilökunta ja koulutus. Lisäksi terveysalan ammattilaiset pitävät NIPT-ohjausta koskevaa ohjeistusta riittämättömänä. NIPT:n kliiniseen käyttöön vaikuttaa maan lainsäädäntö, toimintatavat ja terveydenhuoltojärjestelmä, joten Suo-messa aiheesta pitäisi tehdä enemmän tutkimusta. Terveydenhuollon työntekijöiden kokemusperäistä tietoa voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa NIPT-ohjauksen ohjeistuksen kehittämisessä.