Lapsen valmistaminen päiväkirurgiseen toimenpiteeseen digitaalisen ohjaussovelluksen avulla
Virsunen, Minna (2020)
Virsunen, Minna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005077731
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005077731
Tiivistelmä
Päiväkirurginen toimenpide saattaa aiheuttaa lapselle ja perheelle jännitystä ja ahdistusta. Se voi ilmetä lapsilla ennen toimenpidettä levottomuutena ja toimenpiteen jälkeen muun muassa käyttäytymisen muutoksina. Useissa tutkimuksissa ahdistuksen vähentämisessä tehokkainta on ollut monipuolinen valmistaminen toimenpiteeseen hyvän potilasohjauksen avulla. Useita elementtejä yhdistelevien potilasohjausmenetelmien käyttö vaatii paljon taloudellisia ja henkilöstöresursseja, mikä on nopeassa päiväkirurgisessa prosessissa haastavaa, monesti jopa mahdotonta. Vastauksena haasteeseen on nopea teknologian kehitys mahdollistanut monipuolisten digitaalisten potilasohjausmenetelmien kehittämisen.
Tämän työn tarkoituksena oli kehittää digitaalinen ohjaussovellus lapsen ja perheen valmistamiseksi päiväkirurgiseen toimenpiteeseen Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujättiin ja tutkia sen vaikutuksia osana laadukasta potilasohjausta. Ohjaussovelluksessa hyödynnettiin visuaalisia elementtejä (360°-panoraamakuvia leikkaussalista ja heräämöstä) ja videoita, joissa demonstroitiin esihaastattelua ja nukutustilannetta. Vanhemmille tarjottiin lisäksi tietoa tekstimuodossa. Vanhempien mielipiteitä ohjaussovelluksesta tutkittiin kyselyllä, jossa selvitettiin potilasohjauksen laatua, ohjaussovelluksen käytettävyyttä ja tyytyväisyyttä ohjaussovellukseen sekä vastaajien kokemuksia ohjaussovelluksen hyödyllisyydestä, ohjaussovelluksesta puuttuneista asioista ja kehittämisehdotuksista. Vastaukset analysoitiin määrällisin ja laadullisin menetelmin.
Potilasohjauksen laadun vastaajat (n=18) kokivat pääosin hyvänä. Vastaajat saivat ohjaussovelluksen avulla riittävästi tietoa toimenpidepäivän kulusta lukuun ottamatta kotihoito-ohjeita, joista vastaajat olisivat halunneet sovelluksen kautta enemmän tietoa. Ohjauksen vaikutukset pelon ja jännityksen lievittymiseen olivat kohtalaiset: kahdella kolmasosalla (n=12) vaikutus oli positiivinen, yhdellä kolmasosalla vaikutusta ei ollut (n=5) tai se oli negatiivinen (n=1). Ohjaussovelluksen käytettävyys koettiin hyvänä ja yhtä lukuun ottamatta vastaajat olivat tyytyväisiä ohjaussovellukseen toimenpiteeseen valmistamisessa.
Tulosten perusteella tässä tutkimuksessa kehitetty potilasohjaussovellus on vaikuttava keino tiedon antamiseen ennen päiväkirurgista toimenpidettä. Se mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman ohjauksen, joka täydentää henkilökohtaista ohjausta. Potilasohjaussovellusta kehitettäessä tulee huomioida ohjaussovelluksen saavutettavuus ja ohjauksen riittävyys eri päiväkirurgisen prosessin vaiheissa.
Tämän työn tarkoituksena oli kehittää digitaalinen ohjaussovellus lapsen ja perheen valmistamiseksi päiväkirurgiseen toimenpiteeseen Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujättiin ja tutkia sen vaikutuksia osana laadukasta potilasohjausta. Ohjaussovelluksessa hyödynnettiin visuaalisia elementtejä (360°-panoraamakuvia leikkaussalista ja heräämöstä) ja videoita, joissa demonstroitiin esihaastattelua ja nukutustilannetta. Vanhemmille tarjottiin lisäksi tietoa tekstimuodossa. Vanhempien mielipiteitä ohjaussovelluksesta tutkittiin kyselyllä, jossa selvitettiin potilasohjauksen laatua, ohjaussovelluksen käytettävyyttä ja tyytyväisyyttä ohjaussovellukseen sekä vastaajien kokemuksia ohjaussovelluksen hyödyllisyydestä, ohjaussovelluksesta puuttuneista asioista ja kehittämisehdotuksista. Vastaukset analysoitiin määrällisin ja laadullisin menetelmin.
Potilasohjauksen laadun vastaajat (n=18) kokivat pääosin hyvänä. Vastaajat saivat ohjaussovelluksen avulla riittävästi tietoa toimenpidepäivän kulusta lukuun ottamatta kotihoito-ohjeita, joista vastaajat olisivat halunneet sovelluksen kautta enemmän tietoa. Ohjauksen vaikutukset pelon ja jännityksen lievittymiseen olivat kohtalaiset: kahdella kolmasosalla (n=12) vaikutus oli positiivinen, yhdellä kolmasosalla vaikutusta ei ollut (n=5) tai se oli negatiivinen (n=1). Ohjaussovelluksen käytettävyys koettiin hyvänä ja yhtä lukuun ottamatta vastaajat olivat tyytyväisiä ohjaussovellukseen toimenpiteeseen valmistamisessa.
Tulosten perusteella tässä tutkimuksessa kehitetty potilasohjaussovellus on vaikuttava keino tiedon antamiseen ennen päiväkirurgista toimenpidettä. Se mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman ohjauksen, joka täydentää henkilökohtaista ohjausta. Potilasohjaussovellusta kehitettäessä tulee huomioida ohjaussovelluksen saavutettavuus ja ohjauksen riittävyys eri päiväkirurgisen prosessin vaiheissa.