Kuparimetallien antimikrobisuuden hyödyntäminen elintarviketeollisuudessa
Reunanen, Ville (2011)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Reunanen, Ville
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011100313424
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011100313424
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kupari- ja kuparimetallipintojen antimikrobisuutta elintarviketeollisuutta varten. Tutkittavaksi valittiin sellaiset mikrobit, joita ei ole ennen tutkittu ja jotka ovat haitallisia esiintyessään elintarvikkeissa tai elintarviketehtaassa.
Työ tehtiin käyttäen ohjeena EN 13697:2001 standardia, joka on tehty määrittämään kemiallisten desinfektio- ja antiseptisten aineiden mikrobeja tappavia ominaisuuksia. Osa mikrobeista voi kuolla pinnoilla myös ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta. Tämän takia mikrobipitoisuuksien vähenemiä verrattiin alkuperäisen mikrobipitoisuuden lisäksi myös ruostumattomaan teräkseen. Tutkittavina pintoina olivat puhtaan kuparin lisäksi messinki ja Nordic Royal -niminen pinta.
Työssä testimikrobeina olivat Bacillus cereus, Candida sp., Listeria monocytogenes sekä Salmonella enterica, jotka pipetoitiin pienille metallilevyille. Inkubointiaikoina käytettiin 30 min, 60 min, 120 min sekä 240 min.
Työntuloksista huomattiin kuparin ja messingin olevan antimikrobisia pintoja ja tuhoavan suuria määriä mikrobeja hyvinkin lyhyissä ajoissa. Nordic Royal ei toiminut aivan niin hyvin, mutta sen todettiin olevan antimikrobisempi kuin teräksen.
Kuparimetallien avulla elintarviketehdas voisi helposti parantaa tuotteidensa hygienisyyttä vaihtamalla teräksisiä tartuntapintoja kuparisiin. Kupari ei kuitenkaan voi olla kosketuksissa elintarvikkeiden kanssa, koska se saattaa värjätä tuotteen. Kuparimetalleja voi myös hyvin käyttää muunlaisissa teollisuudenaloissa tai terveydenhuollon laitoksissa, joissa mikrobit myös ovat ongelma.
Työ tehtiin käyttäen ohjeena EN 13697:2001 standardia, joka on tehty määrittämään kemiallisten desinfektio- ja antiseptisten aineiden mikrobeja tappavia ominaisuuksia. Osa mikrobeista voi kuolla pinnoilla myös ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta. Tämän takia mikrobipitoisuuksien vähenemiä verrattiin alkuperäisen mikrobipitoisuuden lisäksi myös ruostumattomaan teräkseen. Tutkittavina pintoina olivat puhtaan kuparin lisäksi messinki ja Nordic Royal -niminen pinta.
Työssä testimikrobeina olivat Bacillus cereus, Candida sp., Listeria monocytogenes sekä Salmonella enterica, jotka pipetoitiin pienille metallilevyille. Inkubointiaikoina käytettiin 30 min, 60 min, 120 min sekä 240 min.
Työntuloksista huomattiin kuparin ja messingin olevan antimikrobisia pintoja ja tuhoavan suuria määriä mikrobeja hyvinkin lyhyissä ajoissa. Nordic Royal ei toiminut aivan niin hyvin, mutta sen todettiin olevan antimikrobisempi kuin teräksen.
Kuparimetallien avulla elintarviketehdas voisi helposti parantaa tuotteidensa hygienisyyttä vaihtamalla teräksisiä tartuntapintoja kuparisiin. Kupari ei kuitenkaan voi olla kosketuksissa elintarvikkeiden kanssa, koska se saattaa värjätä tuotteen. Kuparimetalleja voi myös hyvin käyttää muunlaisissa teollisuudenaloissa tai terveydenhuollon laitoksissa, joissa mikrobit myös ovat ongelma.