Älylaitteiden ja median käytön vaikutukset alle kouluikäisten lasten mielenterveyteen
Pasanen, Camilla; Pajarinen, Tea (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005077765
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005077765
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata älylaitteiden käytön vaikutuksia alle kouluikäisten lasten mielenterveyteen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa koulutuksissa hyödynnettävää taustatietoa MIELI Suomen Mielenterveys ry:lle älylaitteiden käytön vaikutuksista alle kouluikäisten lasten mielenterveyteen. Tavoitteena oli myös tukea neuvolan terveydenhoitajien ennaltaehkäisevää toimintaa lasten ja perheiden mielenterveyden edistämiseksi. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksellä pyrittiinn saamaan vastaus siihen, kuinka älylaitteiden ja median käyttö vaikuttaa alle kouluikäisten lasten mielenterveyteen.
Mielenterveys on olennainen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Opinnäytetyön teoriapohjassa käsiteltiin lasten mielenterveyttä ja sen edistämistä sekä kouluikäisiä lapsia älylaitteen käyttäjinä. Myös ruutuaikaa ja mediaa käsitteinä on kuvattu teorian kautta. Älylaitteiden ja median käyttö on lisääntynyt runsaasti viime aikoina ja ne kuuluvat jo arkeen. Nykylapsista saatetaankin käyttää käsitettä diginatiivi, sillä he ovat tottuneet käyttämään älylaitteita jo pienestä pitäen.
Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku toteutettiin neljästä eri tietokannasta ja lisäksi manuaalisella haulla. Analysoitavaksi valittiin kahdeksan artikkelia, joista seitsemän oli englannin kielisiä. Analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Opinnäytetyön keskeisimmissä tuloksissa nousi esille pitkän ruutuajan haitallisuus, aivojen kehitystä heikentäviä tekijöitä, vaikutukset kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, kielellisen kehityksen viivästyminen, oppimisen häiriintyminen, vaikutukset sosiaalisuuteen, vuorovaikutussuhteiden häiriintyminen ja uneen vaikuttavat tekijät. Esille nousi myös tutkimuksen puute. Älylaitteiden ja median käytön vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimusta alle kouluikäisten kohdalla. Terveydenhoitajat ja muut lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset sekä vapaaehtoiset voivat hyödyntää tätä opinnäytetyötä tiedon lisäämiseksi. Tuloksia voi hyödyntää myös esimerkiksi suunnitellessa median käytön puheeksi ottamista tai aiheeseen liittyvän koulutuksen suunnittelemista.
Mielenterveys on olennainen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Opinnäytetyön teoriapohjassa käsiteltiin lasten mielenterveyttä ja sen edistämistä sekä kouluikäisiä lapsia älylaitteen käyttäjinä. Myös ruutuaikaa ja mediaa käsitteinä on kuvattu teorian kautta. Älylaitteiden ja median käyttö on lisääntynyt runsaasti viime aikoina ja ne kuuluvat jo arkeen. Nykylapsista saatetaankin käyttää käsitettä diginatiivi, sillä he ovat tottuneet käyttämään älylaitteita jo pienestä pitäen.
Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku toteutettiin neljästä eri tietokannasta ja lisäksi manuaalisella haulla. Analysoitavaksi valittiin kahdeksan artikkelia, joista seitsemän oli englannin kielisiä. Analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Opinnäytetyön keskeisimmissä tuloksissa nousi esille pitkän ruutuajan haitallisuus, aivojen kehitystä heikentäviä tekijöitä, vaikutukset kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, kielellisen kehityksen viivästyminen, oppimisen häiriintyminen, vaikutukset sosiaalisuuteen, vuorovaikutussuhteiden häiriintyminen ja uneen vaikuttavat tekijät. Esille nousi myös tutkimuksen puute. Älylaitteiden ja median käytön vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimusta alle kouluikäisten kohdalla. Terveydenhoitajat ja muut lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset sekä vapaaehtoiset voivat hyödyntää tätä opinnäytetyötä tiedon lisäämiseksi. Tuloksia voi hyödyntää myös esimerkiksi suunnitellessa median käytön puheeksi ottamista tai aiheeseen liittyvän koulutuksen suunnittelemista.