Mihin minä kuulun? : Ikäihmisen kuulumisen tunteen muodostuminen kirjallisuuden ja haastatteluiden perusteella
Härkönen, Jenny; Dietrich, Vilma; Koskinen, Katariina (2020)
Härkönen, Jenny
Dietrich, Vilma
Koskinen, Katariina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005077815
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005077815
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee kuulumisen tunnetta ja sen esiintymistä elämän eri vaiheissa. Kuulumisen tunteella tarkoitetaan ihmisen tarvetta kuulua johonkin. Meillä kaikilla on tai on ollut ihmisiä, tilanteita tai paikkoja, joihin tunnemme kuuluvamme. Lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan kuulumisen tunteen yhteyttä osallisuuteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee osallisuuden kolmen ulottuvuuden kautta: taloudellinen, toiminnallinen ja yhteisöllinen osallisuus. Vajaus yhdellä ulottuvuuden osa-alueella tarkoittaa osallisuuden vähentymistä ja syrjäytymisriskin lisääntymistä.
Yhteistyötahona oli Omakotisäätiö sr ja sen hallinnoima Kanto-hanke Puotilassa. Lähtökohtana hankkeessa on kotona asuvien ikäihmisten yksinäisyyden ehkäiseminen ja osallisuuden vahvistaminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mistä kuulumisen tunne muodostuu Puotilan alueen ikäihmisillä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa kuulumisen käsitteestä ja tarkastella sen yhteyttä osallisuuden kokemukseen.
Tässä opinnäytetyössä noudatettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kolmella elämänkerrallisella teemahaastattelulla. Aineiston analyysissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Wilcockin teoriaa toiminnasta ja sen yhteydestä hyvinvointiin, osallisuutta käsittelevää näkökulmaa, Eriksonin psykososiaalista kehitysteoriaa ja teoriatietoa vanhuudesta elämänvaiheena sekä muun muassa Hammellin kuulumisen tunnetta käsittelevien tutkimusartikkeleiden esittämää näkökulmaa.
Opinnäytetyön tulosten mukaan haastatellut ikäihmiset olivat kokeneet kuulumisen tunnetta elämänsä eri vaiheissa, eri tavoilla ja erilaisissa tilanteissa. Tulosten mukaan kuulumisen tunnetta esiintyi esimerkiksi erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, toimintaan osallistumisessa ja merkityksellisissä paikoissa.
Kuulumisen tunteen merkityksen tiedostaminen voi vaikuttaa hyvinvointiin ja auttaa kohtaamaan muuttuvia elämäntilanteita. Sopeutumista vaativissa muutostilanteissa voi esimerkiksi etsiä uusia kuulumisen tunteen lähteitä tai vahvistaa olemassa olevia. Kuulumisen tunteen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä olisi tärkeä selvittää toimintaterapian alalla myös tulevaisuudessa, jotta asiakasta voitaisiin tukea tiedostamaan ja vahvistamaan kuulumisen tunnetta ja hyvinvointia tarjoavia lähteitä elämässään. Merkityksellisten kuntoutustapojen lisäksi kuulumisen tunteen huomioiminen voisi lisätä asiakkaan sitoutuneisuutta kuntoutukseen.
Yhteistyötahona oli Omakotisäätiö sr ja sen hallinnoima Kanto-hanke Puotilassa. Lähtökohtana hankkeessa on kotona asuvien ikäihmisten yksinäisyyden ehkäiseminen ja osallisuuden vahvistaminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mistä kuulumisen tunne muodostuu Puotilan alueen ikäihmisillä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa kuulumisen käsitteestä ja tarkastella sen yhteyttä osallisuuden kokemukseen.
Tässä opinnäytetyössä noudatettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kolmella elämänkerrallisella teemahaastattelulla. Aineiston analyysissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Wilcockin teoriaa toiminnasta ja sen yhteydestä hyvinvointiin, osallisuutta käsittelevää näkökulmaa, Eriksonin psykososiaalista kehitysteoriaa ja teoriatietoa vanhuudesta elämänvaiheena sekä muun muassa Hammellin kuulumisen tunnetta käsittelevien tutkimusartikkeleiden esittämää näkökulmaa.
Opinnäytetyön tulosten mukaan haastatellut ikäihmiset olivat kokeneet kuulumisen tunnetta elämänsä eri vaiheissa, eri tavoilla ja erilaisissa tilanteissa. Tulosten mukaan kuulumisen tunnetta esiintyi esimerkiksi erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, toimintaan osallistumisessa ja merkityksellisissä paikoissa.
Kuulumisen tunteen merkityksen tiedostaminen voi vaikuttaa hyvinvointiin ja auttaa kohtaamaan muuttuvia elämäntilanteita. Sopeutumista vaativissa muutostilanteissa voi esimerkiksi etsiä uusia kuulumisen tunteen lähteitä tai vahvistaa olemassa olevia. Kuulumisen tunteen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä olisi tärkeä selvittää toimintaterapian alalla myös tulevaisuudessa, jotta asiakasta voitaisiin tukea tiedostamaan ja vahvistamaan kuulumisen tunnetta ja hyvinvointia tarjoavia lähteitä elämässään. Merkityksellisten kuntoutustapojen lisäksi kuulumisen tunteen huomioiminen voisi lisätä asiakkaan sitoutuneisuutta kuntoutukseen.