CNC-ohjattu teollisuusrobotti
Nuora, Juha-Matti (2020)
Nuora, Juha-Matti
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005087853
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005087853
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin KUKA-teollisuusrobottiin saatavaa valinnaista KUKA.CNC-ohjelmistoa, joka mahdollistaa KUKA:n ohjaamisen suoraan työstökoneista tutulla CNC-ohjauksella. Opinnäytetyö tehtiin tamperelaisen teollisuusautomaatiotalo JTA Connection Oy:n toimeksiantona. JTA Connectionissa ollaan kiinnostuneita työstösovelluksista, jotka sopivat teollisuusrobotille. Opinnäytetyössä tutkittiin, olisiko KUKA.CNC-ohjelmisto hyödyllinen työstösovelluksen toteuttamisessa. Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksena todettiin KUKA.CNC-ohjelmiston ominaisuuksien tuovan hyötyjä työstösovellukseen.
KUKA.CNC-ohjelmistoa tutkittiin sen manuaalin avulla, asentamalla se KUKA-teollisuusrobottiin, opettelemalla sen käyttäminen ja tekemällä testauksia sitä käyttäen. Testaukset vaativat perehtymistä NC-ohjelmointiin sekä CAM-ohjelmiston käyttämiseen.
KUKA.CNC todettiin toimivaksi ohjelmistoksi, jonka avulla pystyy suorittamaan CAM-ohjelmistolla tuotettuja NC-ohjelmia ja ohjaamaan teollisuusrobottia. NC-työstökoneeseen tottunut koneistaja pystyy ohjelmoimaan KUKA-teollisuusrobottia, jossa on KUKA.CNC-ohjelmisto.
KUKA.CNC-ohjelmistolla suoritettiin muovijyrsintätestauksia CAM-ohjelmistolla luoduilla NC-ohjelmilla, joita vertailtiin KUKA:n tavallisella ohjelmointitavalla suoritettuihin. Opinnäytetyön testauksissa valmistajan mainostuksen mukaista teollisuusrobotin ratatarkkuuden paranemista CNC-ohjattuna ei todettu, mutta opinnäytetyössä viitattuihin tutkimuksiin pohjautuen voidaan todeta KUKA.CNC:n parantavan robotin ratatarkkuutta.
Opinnäytetyössä ei testattu KUKA.CNC-ohjelmistolla varustetun robotin integroimista JTA Connectionin IMC-käyttöliittymään, mutta pohdittiin mahdollisia keinoja sen toteuttamiseksi. Pohdinnan perusteella liittäminen on toteutettavissa suhteellisen helposti.
Hyötyjen saavuttamiseksi KUKA.CNC-ohjelmisto tarvitsee tuekseen CAM-ohjelmiston lisäksi robotin liikeratojen optimointiin ja simulointiin kehitetyn ohjelmiston. Tällaiseen ohjelmistoon perehtymisessä olisi jatkotutkimusaihetta.
KUKA.CNC-ohjelmistoa tutkittiin sen manuaalin avulla, asentamalla se KUKA-teollisuusrobottiin, opettelemalla sen käyttäminen ja tekemällä testauksia sitä käyttäen. Testaukset vaativat perehtymistä NC-ohjelmointiin sekä CAM-ohjelmiston käyttämiseen.
KUKA.CNC todettiin toimivaksi ohjelmistoksi, jonka avulla pystyy suorittamaan CAM-ohjelmistolla tuotettuja NC-ohjelmia ja ohjaamaan teollisuusrobottia. NC-työstökoneeseen tottunut koneistaja pystyy ohjelmoimaan KUKA-teollisuusrobottia, jossa on KUKA.CNC-ohjelmisto.
KUKA.CNC-ohjelmistolla suoritettiin muovijyrsintätestauksia CAM-ohjelmistolla luoduilla NC-ohjelmilla, joita vertailtiin KUKA:n tavallisella ohjelmointitavalla suoritettuihin. Opinnäytetyön testauksissa valmistajan mainostuksen mukaista teollisuusrobotin ratatarkkuuden paranemista CNC-ohjattuna ei todettu, mutta opinnäytetyössä viitattuihin tutkimuksiin pohjautuen voidaan todeta KUKA.CNC:n parantavan robotin ratatarkkuutta.
Opinnäytetyössä ei testattu KUKA.CNC-ohjelmistolla varustetun robotin integroimista JTA Connectionin IMC-käyttöliittymään, mutta pohdittiin mahdollisia keinoja sen toteuttamiseksi. Pohdinnan perusteella liittäminen on toteutettavissa suhteellisen helposti.
Hyötyjen saavuttamiseksi KUKA.CNC-ohjelmisto tarvitsee tuekseen CAM-ohjelmiston lisäksi robotin liikeratojen optimointiin ja simulointiin kehitetyn ohjelmiston. Tällaiseen ohjelmistoon perehtymisessä olisi jatkotutkimusaihetta.