Asukkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen hoito- ja palvelusuunnitelmassa tehostetun palveluasumisen yksikössä
Mäkelä, Karoliina (2020)
Mäkelä, Karoliina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067390
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067390
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien käsityksiä asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisesta hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa ja ylläpitämisessä tehostetussa palveluasumisessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että hoitohenkilöstö voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia laatiessaan ja ylläpitäessään hoito- ja palvelusuunnitelmia. Lisäksi tavoitteena oli herätellä hoitajia aiheen tärkeyteen ja siihen, kuinka paljon itsemääräämisoikeudella on arvoa asukkaalle, omaisille ja hoitajille.
Opinnäytetyön toimintaympäristönä oli Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiteen kuuluvat tehostetun palveluasumisen yksiköt, joiden nimiä ei tuoda tässä opinnäytetyössä esille. Kohderyhmään kuuluivat näissä yksiköissä työskentelevät lähi- ja sairaanhoitajat. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina. Haastateltavia oli kolme. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.
Opinnäytetyön tuloksista nousi esiin, että asukkaan itsemääräämisoikeus hoito- ja palvelusuunnitelmassa toteutuu melko hyvin. Itsemääräämisoikeuden tulee näkyä laadituissa hoito- ja palvelusuunnitelmissa. Hoitajat kokivat haasteena itsemääräämisoikeuden toteutumisen siinä vaiheessa, kun asukkaalla on todettu muistisairaus tai hänellä ei ole omaisia. Tällöin itsemääräämisoikeus saattaa jäädä heikommin toteutuvaksi, kun ei tiedetä ja tunnisteta asukkaan henkilökohtaisia tapoja ja mieltymyksiä. Hoitajat kokivat, että omaisilla on suuri vaikutus hoitotyön suunnitteluun ja laatimiseen. Omaiset ovat tärkeä osa asukkaan kokonaisvaltaisen hoidon onnistumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista tehostetussa palveluasumisessa. Tulokset osoittivat myös hoitotahdon tärkeyden asukkaan hoidon kannalta ja hoitajat kokivat, että olisi tärkeää, että jokaisella olisi olemassa hoitotahto.
Hoitajat toivoivat koulutusta hoito- ja palvelusuunnitelmien suunnitteluun ja laadintaan. He toivoivat myös, että lain uudistuessa itsemääräämisoikeudesta ja hoidon rajoittamisesta tulisi selvemmät ohjeistukset ja määräykset opastamaan ikäihmisten hoitotyötä.
Opinnäytetyön toimintaympäristönä oli Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiteen kuuluvat tehostetun palveluasumisen yksiköt, joiden nimiä ei tuoda tässä opinnäytetyössä esille. Kohderyhmään kuuluivat näissä yksiköissä työskentelevät lähi- ja sairaanhoitajat. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina. Haastateltavia oli kolme. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.
Opinnäytetyön tuloksista nousi esiin, että asukkaan itsemääräämisoikeus hoito- ja palvelusuunnitelmassa toteutuu melko hyvin. Itsemääräämisoikeuden tulee näkyä laadituissa hoito- ja palvelusuunnitelmissa. Hoitajat kokivat haasteena itsemääräämisoikeuden toteutumisen siinä vaiheessa, kun asukkaalla on todettu muistisairaus tai hänellä ei ole omaisia. Tällöin itsemääräämisoikeus saattaa jäädä heikommin toteutuvaksi, kun ei tiedetä ja tunnisteta asukkaan henkilökohtaisia tapoja ja mieltymyksiä. Hoitajat kokivat, että omaisilla on suuri vaikutus hoitotyön suunnitteluun ja laatimiseen. Omaiset ovat tärkeä osa asukkaan kokonaisvaltaisen hoidon onnistumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista tehostetussa palveluasumisessa. Tulokset osoittivat myös hoitotahdon tärkeyden asukkaan hoidon kannalta ja hoitajat kokivat, että olisi tärkeää, että jokaisella olisi olemassa hoitotahto.
Hoitajat toivoivat koulutusta hoito- ja palvelusuunnitelmien suunnitteluun ja laadintaan. He toivoivat myös, että lain uudistuessa itsemääräämisoikeudesta ja hoidon rajoittamisesta tulisi selvemmät ohjeistukset ja määräykset opastamaan ikäihmisten hoitotyötä.