Ei-tuotannollinen investointituki kosteikkohankkeissa
Kovaljeff, Lotta (2020)
Kovaljeff, Lotta
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067511
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067511
Tiivistelmä
Kosteikot ovat samaan aikaan yksiä maailman rikkaimmista, mutta uhanalaisimmista ekosysteemeistä. Erityisesti maatalousalueelta kosteikoita on kuivattu tuottavaksi maatalousmaaksi ja maatalousalueiden luonto on yksipuolistunut. Samaan aikaan monet kosteikkoympäristön lintulajit ovat taantuneet.
Tämän opinnäytetyön tilaajana oli Suomen Metsästäjäliitto. Työn tarkoituksena oli selvittää ei-tuotannollisen investointituen käyttöä kosteikkohankkeissa: millaiset tahot ovat käyttäneet kosteikkotukia hyödykseen ja mikä motivoi tukea hakeneita tahoja perustamaan kosteikon? Kyselyn tuloksia on mahdollista käyttää tulevan ohjelmakauden tukiehtoja päivitettäessä.
Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena. Teoriaosuudessa käydään läpi perustietoa kosteikoista ja niiden merkityksestä. Työssä perehdytään maatalouden kosteikkotukiin, kuluvan ohjelmakauden toteutuneisiin lukuihin ja tulevan ohjelmakauden valmisteluun.
Tuloksista selviää, että kosteikkotyö kiinnostaa valtakunnallisesti ja kosteikoita perustetaan kaikenkokoisilla tiloilla, tuotantosuunnasta riippumatta. Kosteikoiden moninaiset hyvät vaikutukset tunnetaan, mutta käytännönläheiselle neuvonnalle olisi tarvetta. Kosteikko perustetaan useimmiten perustajan omaan arvomaailmaan pohjautuen, eikä sillä tavoitella taloudellista hyötyä. Metsästäjillä suurin yksittäinen motiivi kosteikon perustamiselle on omien metsästysmahdollisuuksien parantaminen. Metsästystä harrastamattomilla kosteikon perustamisen motiivina on usein halu kantaa vastuu omasta ympäristöstä, kuten lähivesistöjen tilasta. Ei-tuotannollinen investointituki ei itsessään motivoi kosteikon perustamiseen, mutta varmasti moni maatalousympäristön kosteikko jäisi perustamatta ilman tätä tukimuotoa.
Tämän opinnäytetyön tilaajana oli Suomen Metsästäjäliitto. Työn tarkoituksena oli selvittää ei-tuotannollisen investointituen käyttöä kosteikkohankkeissa: millaiset tahot ovat käyttäneet kosteikkotukia hyödykseen ja mikä motivoi tukea hakeneita tahoja perustamaan kosteikon? Kyselyn tuloksia on mahdollista käyttää tulevan ohjelmakauden tukiehtoja päivitettäessä.
Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena. Teoriaosuudessa käydään läpi perustietoa kosteikoista ja niiden merkityksestä. Työssä perehdytään maatalouden kosteikkotukiin, kuluvan ohjelmakauden toteutuneisiin lukuihin ja tulevan ohjelmakauden valmisteluun.
Tuloksista selviää, että kosteikkotyö kiinnostaa valtakunnallisesti ja kosteikoita perustetaan kaikenkokoisilla tiloilla, tuotantosuunnasta riippumatta. Kosteikoiden moninaiset hyvät vaikutukset tunnetaan, mutta käytännönläheiselle neuvonnalle olisi tarvetta. Kosteikko perustetaan useimmiten perustajan omaan arvomaailmaan pohjautuen, eikä sillä tavoitella taloudellista hyötyä. Metsästäjillä suurin yksittäinen motiivi kosteikon perustamiselle on omien metsästysmahdollisuuksien parantaminen. Metsästystä harrastamattomilla kosteikon perustamisen motiivina on usein halu kantaa vastuu omasta ympäristöstä, kuten lähivesistöjen tilasta. Ei-tuotannollinen investointituki ei itsessään motivoi kosteikon perustamiseen, mutta varmasti moni maatalousympäristön kosteikko jäisi perustamatta ilman tätä tukimuotoa.