Ammatillisten opiskelijoiden opiskelijahyvinvointi ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen
Vottonen, Jani (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067477
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067477
Tiivistelmä
Laki reformoidusta ammatillisesta koulutuksesta tuli voimaan 1.1.2018 ja se oli yksi pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Ammatillista koulutusta uudistettiin tulevaisuuden osaamistarpeita vastaavaksi ja samalla luotiin rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus painottaen koulutuksen vaikuttavuutta. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisättiin ja byrokratiaa kevennettiin. Ammatillisen aikuiskoulutus ja nuorisoasteen koulutus yhdistettiin ammatilliseksi koulutukseksi.
Opinnäytetyössä tutkittiin, millainen on ammatillisten opiskelijoiden opiskelijahyvinvointi ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen ja alatutkimuskysymyksinä millainen on opiskelijoiden psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja sen aineisto tuotettiin keväällä 2020 kahdeksan opiskelijan haastatteluilla.
Tutkimuksessa selvisi, että lähes puolet haastateltavista opiskelijoista kokivat hyvinvointinsa huonoksi. Syyt olivat moninaisia, johtuen arjen ja opiskelun yhteensovittamisen haasteista, opiskelijan omista tavoista ja oppilaitoksien toiminnoista. Opiskelijahyvinvointia parantavia tekijöitä olivat luokkahenki, yhteisöllisyys ja oppimisympäristön viihtyisyys sekä opettajien rooli.
Tutkimuksen mukaan psyykkisen hyvinvoinnin koki erittäin huonoksi lähes kolmasosa haastateltavista. Syitä tähän olivat psyykkiset sairaudet, kuten masennus, ja arjen stressi. Tämä vaikutti koulussa jaksamiseen. Psyykkistä hyvinvointia paransivat innostus opinnoista, aika itselle ja ystävät.
Fyysinen hyvinvointi koettiin psyykkistä paremmaksi. Suurimpia laskevia tekijöitä olivat erilaiset vammat ja ylipaino. Fyysistä hyvinvointia paransivat viikonloppujen rauhoittaminen ja liikunta. Puolet tutkimukseen osallistuneista nukkui määrällisesti liian vähän ja herääminen oli suurimmalle osalle vaikeaa.
Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää yhdessä Amisbarometrin tulosten kanssa täydentämään toisiaan. Tutkimus antaa myös kokemuksellista tietoa ammatillisten opiskelijoiden opiskelijahyvinvoinnin tilasta.
Opinnäytetyössä tutkittiin, millainen on ammatillisten opiskelijoiden opiskelijahyvinvointi ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen ja alatutkimuskysymyksinä millainen on opiskelijoiden psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja sen aineisto tuotettiin keväällä 2020 kahdeksan opiskelijan haastatteluilla.
Tutkimuksessa selvisi, että lähes puolet haastateltavista opiskelijoista kokivat hyvinvointinsa huonoksi. Syyt olivat moninaisia, johtuen arjen ja opiskelun yhteensovittamisen haasteista, opiskelijan omista tavoista ja oppilaitoksien toiminnoista. Opiskelijahyvinvointia parantavia tekijöitä olivat luokkahenki, yhteisöllisyys ja oppimisympäristön viihtyisyys sekä opettajien rooli.
Tutkimuksen mukaan psyykkisen hyvinvoinnin koki erittäin huonoksi lähes kolmasosa haastateltavista. Syitä tähän olivat psyykkiset sairaudet, kuten masennus, ja arjen stressi. Tämä vaikutti koulussa jaksamiseen. Psyykkistä hyvinvointia paransivat innostus opinnoista, aika itselle ja ystävät.
Fyysinen hyvinvointi koettiin psyykkistä paremmaksi. Suurimpia laskevia tekijöitä olivat erilaiset vammat ja ylipaino. Fyysistä hyvinvointia paransivat viikonloppujen rauhoittaminen ja liikunta. Puolet tutkimukseen osallistuneista nukkui määrällisesti liian vähän ja herääminen oli suurimmalle osalle vaikeaa.
Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää yhdessä Amisbarometrin tulosten kanssa täydentämään toisiaan. Tutkimus antaa myös kokemuksellista tietoa ammatillisten opiskelijoiden opiskelijahyvinvoinnin tilasta.