Taktiilisti viitotusta kuvailusta tilan hahmottamiseen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kuinka kuurosokea henkilö hahmottaa taktiilisti viitotun tilakuvailun, kun tila kuvaillaan kahdesta eri orientaatiosta. Haluttiin myös saada tietoa siitä, vaikuttaako vastaanottajan kielitausta kuvailun hahmottamiseen ja millä tavoin. Opinnäytetyön tilaajana oli Suomen Kuurosokeat ry ja työelämäohjaajana toimi kommunikaatiopäällikkö Riitta Lahtinen. Kuurosokeat ovat heterogeeninen ryhmä, sillä harva kuurosokea on syntynyt täysin kuurona ja sokeana. Kuulon ja näön heikkeneminen etenee tilanteesta ja sairaudesta johtuen eri tavalla ja eri ikäisenä. Näistä tekijöistä riippuu, mitä kommunikaatiomenetelmää kuurosokea käyttää. Taktiili viittomakieli on viittomakieltä, joka välitetään tuntoaistin kautta, kädestä käteen. Kuvailun kautta kuurosokea saa tietoa visuaalisesta ja auditiivisesta ympäristöstä. Kuvailua voidaan tehdä monin tavoin kielen ja menetelmän mukaan. Opinnäytetyön tutkimukseen liittyvässä kuvailussa käytettiin kielellistä kuvailua taktiilisti viittomalla. Aiemmin tehtyä tutkimusta, vaikuttaako kuurosokean kielitausta ja taktiilin viittomisen historia siihen, kuinka kuurosokea henkilö hahmottaa taktiilisti viitotun tilakuvailun, ei löytynyt. Oletuksena oli, että kielitaustalla ja taktiilin viittomisen historialla voi olla vaikutusta siihen, kuinka kuurosokea orientoituu tilaan kuvailun kautta. Tutkimus on tapaustutkimus. Aineisto kerättiin videoimalla ja haastatteluin. Tutkimukseen osallistui neljä kuurosokeaa henkilöä, joista yhden kanssa testattiin koeasetelmaa ja kolme muuta olivat varsinaisia koehenkilöitä. Kaikille kuvailtiin kaksi huonetilaa, joissa samat kalusteet oli aseteltu eri järjestykseen. Ensimmäinen järjestys kuvailtiin vastakkaisasennossa nelikätisesti viittomalla ja toinen rinnakkaisasennossa kaksikätisesti viittomalla. Kuvailun jälkeen henkilöt asettelivat esineet tilaan kuvailun perusteella. Kuvailutilanteissa videoidusta materiaalista havainnoitiin tilan hahmottamista esineiden asettelun perusteella sekä kuvailun aikana tapahtuvaa vuorovaikutusta. Haastattelujen avulla selvitettiin henkilöiden kielitaustaa ja kuvailun jälkeisiä tunnelmia, esimerkiksi sitä, kuinka viittomisasento vaikutti kuvailun hahmottamiseen. Kolmen varsinaisen koehenkilön haastattelut tehtiin tulkkien avulla. Tutkimuksen tuloksista ei voida tehdä yleistyksiä, mutta ne vahvistivat oletuksen siitä, että kuurosokean henkilön kielitausta ja historia vaikuttaa taktiilisti viitotun kolmiulotteisen tilakuvailun hahmottamiseen. Tuloksista on hyötyä niin tilaajalle kuin viittomakielen tulkeille sekä kaikille niille, jotka kuvailevat ympäristöä kuurosokealle henkilölle. Tuloksia voidaan mahdollisesti soveltaa alan koulutukseen.

The aim of this thesis was to find out how a deafblind person perceives the space when it is described in two different orientations. We also wanted to clarify whether the linguistic background of the consumer effects how the description is perceived. The subscriber of this thesis was the Finnish Deafblind Association and the mentor was Riitta Lahtinen.

The group of the deafblind is heterogeneous. That is because of the fact that a deafblind person is rarely born completely deaf and blind. The loss of hearing and vision develops in different periods and at different ages due to an illness. The communication method that the deafblind chooses depends on these factors.

Tactile sign language is sign language which is conveyed through touch as hands-on signing. The deafblind attain the information of visual and auditory environment through description. The environmental description can be done in different ways depending on the language and methods. The description of the study in this thesis was done by tactile sign language. No previous research was found on whether the linguistic background and the history of tactile signing have an effect on how a deafblind person perceives the space when the environmental description is done by tactile signing. The hypothesis was that with these factors there can be an influence on how a deafblind person orientates in the described environment.

This thesis is a case study. The research material was gathered by filming and interviewing. The participants were four deafblind people. The research setting was tested with one of the participants and the other three were actual experimentees. Two environmental descriptions of a living room were signed to all the experimentees. In this room the furniture was set in two different ways. The first order was described in the opposite position by a two-handed reception and the other in side by side position by a one-handed reception. After the description the experimentees set the models of the pieces of furniture in the layout of the room according to the description. The interaction between the signer and the receiver during the description and the perception of space based on the set of model furniture were observed from videotapes filmed during the descriptions. The linguistic backround of the experimentees was found out from the interviews. The interviews also clarified, for example how was the signing position influenced the perception of the space. The three actual experimentees were interviewed with the help of interpreters.

The results of a case study can not be generalized. However the results confirmed the hypothesis that the linguistic background of a deafblind person affects the perception of the three-dimensional environmental description. The results are useful to the subscriber, sign language interpreters and to all those who do environmental descriptions to deafblind people. These results can potentially be applied in education.