Valun aikana tapahtuvien poikkeamien vaikutus betonin ominaisuuksiin
Tykkä, Elli-Maria (2020)
Tykkä, Elli-Maria
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067421
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067421
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin valun aikana tapahtuvien poikkeamien vaikutusta kovettuneen
betonin lujuus- ja pakkasenkesto-ominaisuuksiin. Tutkimusta varten valettiin koekappaleita,
joihin simuloitiin mahdollisia poikkeamia verrattuna standardin mukaiseen koekappaleen
valmistukseen. Tutkimuksella pystyttiin osoittamaan tiivistämisen merkitys betonivaluissa.
Tavoitteena oli saada työn tilaajalle materiaalia mm. henkilöstön kouluttamiseen.
Simuloidut poikkeamat liittyivät tiivistyksen kestoon ja muotin täyttökerrosten määrään.
Säilytysolosuhteiden vaikutusta ennen muotin purkua simuloitiin asettamalla koekappaleita
valun päätyttyä sekä uuniin että pakastimeen. Työssä tutkittiin myös koekappaleen muodon
sekä pinnan hiertämisen vaikutusta puristuslujuuteen. Valmistetuista koekappaleista
testattiin puristuslujuus ja niiden pakkasenkestävyyttä tutkittiin huokosanalyysillä sekä
laattakokeella.
Tutkimusta varten valmistettu betonimassa oli lujuusluokaltaan C35/45.
Puristuslujuustulokset ylsivät simuloiduista poikkeamista huolimatta tavoitelujuuteen lukuun
ottamatta jäätyneitä koekappaleita.
Laattakokeissa rapaumat jäivät sallittuihin rajoihin. Tämä oli odotettavissa, sillä betonin
tiedettiin olevan pakkasenkestävää. Selvää eroa standardin mukaisesti ja huonosti
tiivistettyjen kappaleiden välillä ei ollut. Rapauma oli jopa vähäisempää poikkeavasti
tiivistetyillä testikappaleilla.
Huokosanalyysillä oli helppo osoittaa tiivistyksen vaikutus. Koekappaleiden ilmamäärä oli
säännönmukainen: ylitiivistetyissä kappaleissa kokonaisilmamäärä oli pienempi, koska
huokosilmaa poistuu betonista tiivistettäessä. Analyyseillä pystyi todentamaan betonin
pakkasenkestävyyden, ja laattakokeiden tulokset korreloivat huokosanalyysien tulosten
kanssa. Myös puristuslujuudet olivat yhteydessä kappaleista laskettuun ilmamäärään.
betonin lujuus- ja pakkasenkesto-ominaisuuksiin. Tutkimusta varten valettiin koekappaleita,
joihin simuloitiin mahdollisia poikkeamia verrattuna standardin mukaiseen koekappaleen
valmistukseen. Tutkimuksella pystyttiin osoittamaan tiivistämisen merkitys betonivaluissa.
Tavoitteena oli saada työn tilaajalle materiaalia mm. henkilöstön kouluttamiseen.
Simuloidut poikkeamat liittyivät tiivistyksen kestoon ja muotin täyttökerrosten määrään.
Säilytysolosuhteiden vaikutusta ennen muotin purkua simuloitiin asettamalla koekappaleita
valun päätyttyä sekä uuniin että pakastimeen. Työssä tutkittiin myös koekappaleen muodon
sekä pinnan hiertämisen vaikutusta puristuslujuuteen. Valmistetuista koekappaleista
testattiin puristuslujuus ja niiden pakkasenkestävyyttä tutkittiin huokosanalyysillä sekä
laattakokeella.
Tutkimusta varten valmistettu betonimassa oli lujuusluokaltaan C35/45.
Puristuslujuustulokset ylsivät simuloiduista poikkeamista huolimatta tavoitelujuuteen lukuun
ottamatta jäätyneitä koekappaleita.
Laattakokeissa rapaumat jäivät sallittuihin rajoihin. Tämä oli odotettavissa, sillä betonin
tiedettiin olevan pakkasenkestävää. Selvää eroa standardin mukaisesti ja huonosti
tiivistettyjen kappaleiden välillä ei ollut. Rapauma oli jopa vähäisempää poikkeavasti
tiivistetyillä testikappaleilla.
Huokosanalyysillä oli helppo osoittaa tiivistyksen vaikutus. Koekappaleiden ilmamäärä oli
säännönmukainen: ylitiivistetyissä kappaleissa kokonaisilmamäärä oli pienempi, koska
huokosilmaa poistuu betonista tiivistettäessä. Analyyseillä pystyi todentamaan betonin
pakkasenkestävyyden, ja laattakokeiden tulokset korreloivat huokosanalyysien tulosten
kanssa. Myös puristuslujuudet olivat yhteydessä kappaleista laskettuun ilmamäärään.