Yhdeksäsluokkalaisten käsitys hyvästä unesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa yhdeksäsluokkalaisten unen kokemuksesta ja heidän tiedostaan hyvään uneen vaikuttavista tekijöistä. Tarkoituksena oli myös saada tietoa heidän käsityksestään hyvästä unesta, jolla on vaikutusta nuorten hyvään terveyteen ja hyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli herätellä yhdeksäsluokkalaisia tiedostamaan omaan hyvään uneen vaikuttavia tekijöitä ja sitä kautta vaikuttaa oman unensa laatuun ja omaan terveyteensä. Uneen vaikuttavien tekijöiden esiintuomisella voidaan vaikuttaa terveyttä ja hyvinvointia uhkaaviin riskitekijöihin ja ennaltaehkäistä uniongelmia. Nuorilta itseltään saatua tietoa voidaan hyödyntää kouluterveydenhoitajan työssä.

Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla 15 kirkkonummelaiselta yhdeksäsluokkalaiselta joulukuussa 2019. Haastattelun pohjana oli viisi teemaa: uniaika, päiväväsymys ja kofeiinin käyttö, ravitsemus ja liikunta, ruutuaika ja koulustressi. Lisäksi yhdeksäsluokkalaisia pyydettiin kuvailemaan hyvää unta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Haastattelut toteutettiin kirkkonummelaisessa yläkoulussa yhden päivän aikana. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.

Tuloksista voidaan todeta, että kirkkonummelaiset yhdeksäsluokkalaiset kokivat nukkuvansa yleensä riittävästi ja hyvin. Liikunnan harrastaminen ja riittävän iltapalan syöminen paransivat nukahtamista. Ruutuajalla oli yhdeksäsluokkalaisten mielestä nukahtamista huonontava vaikutus, mutta ruutuaikaa vietettiin silti ennen nukkumaan menoa. Koulustressiä oli jonkin verran, mutta se ei aiheuttanut heräilyä öisin. Yhdeksäsluokkalaiset kuvailivat hyvää unta muun muassa siten, että uniaika on riittävä, uni on sikeää ja syvää ja herätessä on hyvä tunne. Yhdeksäsluokkalaisten mielestä hyvää unta kuvaa myös, että ei herää kesken unien. Hyvään uneen vaikuttavina tekijöinä nähtiin muun muassa ruutuaika, sosiaaliset suhteet, stressi, liikkuminen ja syöminen. Säännöllinen unirytmi ja aikainen nukkumaanmeno koettiin unta parantaviksi tekijöiksi.

Yhdeksäsluokkalaiset pohtivat haastattelun aikana omia elintapojaan sekä niiden vaikutusta uneen. Kouluterveydenhoitaja lähimpänä ammattilaisena nuoren elämässä hyötyy nuorilta itseltään saatavasta tiedosta ohjatessaan nuorta uniasioissa. Jatkotutkimusehdotuksena tietoa nuorten unesta voisi kerätä samanaikaisesti nuorilta itseltään, vanhemmilta ja kouluterveydenhoitajilta. Tarkasteltaessa samaa asiaa eri näkökulmista nähtäisiin, miten tieto poikkeaa tiedonantajien välillä.