Haptinen tutkiminen kuvailun tukena – puheella kommunikoivien kuurosokeiden kokemuksia.
Varppee, Outi (2020)
Varppee, Outi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004296443
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004296443
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaaja on valtakunnallinen kuurosokeusalan asiantuntija- ja etujärjestö Suomen Kuurosokeat ry. Sen yhtenä tehtävänä on tuottaa kuurosokeille ja kuulonäkövammaisille kommunikaatiopalveluita. Kehittääkseen toimintaansa vastaamaan monimuotoisen asiakaskuntansa tarpeita yhdistys tarvitsee lisää tutkimustietoa kuurosokeiden kommunikaatioon ja tiedonsaantiin liittyvistä asioista. Opinnäytetyössä tutkitaan objektien antamaa mahdollista lisäarvoa tilan, reitin ja asennon kuvailussa kuurosokean kuvailijan itsensä näkökulmasta. Hyödyntämällä haptiikkaa tiedonsaannissa ja kuvailussa edistetään kuurosokeiden omaehtoista, itsenäistä ja hyvää elämää tasavertaisessa yhteiskunnassa.
Tutkimustyypiltään opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Tämän työn aineistoa kerättiin tallentamalla neljän puheella kommunikoivan kuurosokean suorittamat koetilanteet ja niiden yhteydessä toteutuneet puolistrukturoidut haastattelut videolle. Videotallenteen ja litteroitujen haastattelujen pohjalta tehtiin havainnot tutkimusta varten. Havainnoinnin tavoitteina oli tarkastella objektien käyttöä kuvailun tukena, sekä mitkä asiat kuvailussa ovat puheella kommunikoivan kuurosokean näkökulmasta merkityksellisiä informaation välittymiseksi. Tutkimustyön tavoitteena oli lisätä tietoa itsenäisen haptisen tutkimisen merkityksestä osana esteetöntä ja saavutettavaa tiedonsaantia sekä multimodaalista kommunikaatiota.
Opinnäytetyö koostuu kahdesta tutkimuksen osasta. Toiminnallisessa osassa tarkasteltiin informanteille annettuja kuvailutehtäviä, ja toinen osa käsittelee haastattelusta saatua tietoa. Tutkimus vahvistaa hypoteesia, jonka mukaan haptisella tutkimisella on merkittävä vaikutus sosiaalisen ja fyysisen ympäristön kokemiseen ja ymmärtämiseen. Tutkimuksessa syventyi tieto kommunikaation tukena käytettävien objektien käytettävyydestä ja merkityksellisyydestä. Objekteilla rikastettiin kuvailua, ilmaistiin tunnisteita ja maamerkkejä sekä saatiin ja jaettiin asentotietoa.
Kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten diversiteetti muuttuvassa ympäristössä vaatii laaja-alaista ja innovatiivista kuvailun moniosaamista ja menetelmien jatkuvaa päivittämistä.
Tutkimustyypiltään opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Tämän työn aineistoa kerättiin tallentamalla neljän puheella kommunikoivan kuurosokean suorittamat koetilanteet ja niiden yhteydessä toteutuneet puolistrukturoidut haastattelut videolle. Videotallenteen ja litteroitujen haastattelujen pohjalta tehtiin havainnot tutkimusta varten. Havainnoinnin tavoitteina oli tarkastella objektien käyttöä kuvailun tukena, sekä mitkä asiat kuvailussa ovat puheella kommunikoivan kuurosokean näkökulmasta merkityksellisiä informaation välittymiseksi. Tutkimustyön tavoitteena oli lisätä tietoa itsenäisen haptisen tutkimisen merkityksestä osana esteetöntä ja saavutettavaa tiedonsaantia sekä multimodaalista kommunikaatiota.
Opinnäytetyö koostuu kahdesta tutkimuksen osasta. Toiminnallisessa osassa tarkasteltiin informanteille annettuja kuvailutehtäviä, ja toinen osa käsittelee haastattelusta saatua tietoa. Tutkimus vahvistaa hypoteesia, jonka mukaan haptisella tutkimisella on merkittävä vaikutus sosiaalisen ja fyysisen ympäristön kokemiseen ja ymmärtämiseen. Tutkimuksessa syventyi tieto kommunikaation tukena käytettävien objektien käytettävyydestä ja merkityksellisyydestä. Objekteilla rikastettiin kuvailua, ilmaistiin tunnisteita ja maamerkkejä sekä saatiin ja jaettiin asentotietoa.
Kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten diversiteetti muuttuvassa ympäristössä vaatii laaja-alaista ja innovatiivista kuvailun moniosaamista ja menetelmien jatkuvaa päivittämistä.