Alaraajojen valtimoverenkierron häiriöt ja sairaanhoitajan suorittama valtimoverenkierron mittaus

Abstract

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suurin yksittäinen ryhmä kuolinsyille Suomessa. Yhä suuremman väestön ikääntyessä ennaltaehkäisyn rooli hoitotyössä korostuu. Opinnäytetyössä korostetaan alaraajojen valtimoverenkierron häiriöitä ja niiden vaikutuksia yleisesti esimerkiksi haavojen, kuten painehaavojen, paranemiseen. Aiheesta olemassa oleva tieto tukee vahvasti aiheen ajankohtaisuutta ja aiheesta kaivataan yleisesti lisää tietämystä, etenkin hoitotyön näkökulmasta. Opinnäytetyön tarkoituksena on kerätä ja jakaa hoitohenkilökunnalle tietoa, jonka avulla he pystyisivät tunnistamaan perusterveydenhuollossa potilaat, jotka tarvitsevat erikoissairaanhoidossa kiireellistä tai päivystysluonteista hoitoa kriittisen alaraajaiskemian vuoksi tai tutkimusta alaraajojen valtimoverenkierron häiriön takia. Opinnäytetyön tavoite on lisätä hoitohenkilökunnan tietoisuutta alaraajojen valtimoverenkierron häiriöistä ja valtimoverenkierron mittauksesta. On tärkeää, että hoitohenkilökunta osaa tehdä luotettavan mittauksen ja tunnistaa merkittävät poikkeamat, että hoidon tarve ja kiireellisyys voidaan määrittää. Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena yhteistyössä Seinäjoen perusterveydenhuollon kanssa. Integroiva kirjallisuuskatsaus ei juurikaan eroa systemaattisesta katsauksesta ja integroiva katsaus voidaankin sijoittaa osaksi systemaattista kokonaisuutta. Kriittisen tarkastelun katsotaan kuuluvan integroivaan katsaukseen ja se sopi hyvin aiheen valintaan ja haluun herättää aiheesta keskustelua. Tutkimustehtävänä oli, voiko perusterveydenhuollossa työskentelevä sairaanhoitaja suorittaa ABI-mittauksen? Kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettiin ABI-mittauksen suorittamiseen liittyviä vaiheita, ABI-indeksin laskemiseen käytettävä laskukaava ja viitearvot sekä mitä viitearvojen perusteella voidaan yleisesti päätellä. Tuloksissa selviää myös oireettomuuden vaikutus hoidon tarpeen tunnistamiseen sekä matalan ja korkean ABI-indeksin vaikutukset potilaan ennusteeseen. Tulosten perusteella sairaanhoitaja on pätevä suorittamaan ABI-mittauksen, eikä moni sairaanhoitaja ole tietoinen ABI-indeksin liittymisestä suurentuneeseen kardiovaskulaariseen riskiin. Standardoidut ohjeet ja viitearvot ABI-mittaukseen olisivat tarpeelliset.

Cardiovascular diseases are the biggest single category for cause of death in Finland. As more of the population ages, the role of prevention in nursing is emphasized. This thesis emphasizes the peripheral artery disorders and their impact for example on wounds, such as pressure wound healing. The existing information for this subject supports strongly the topicality of this subject and more information is generally desired, especially from the perspective of nursing. The purpose of this thesis is to gather and share information for nurses, so they can identify those patients in primary health care who are in need of urgent or emergency health care in special health care, because of critical lower limb ischemia or examination because of disorders of peripheral artery circulation. The target of this thesis is to increase the awareness of nurses on disorders of peripheral artery diseases and artery circulation measurement. It is important that nurses can do reliable measurements and identify significant aberrations so that the need and urgency for health care can be defined. This thesis was executed as a literature review in collaboration with the primary health care of Seinäjoki. Integrative literature review does not really differ from systematic literature review, and integrative review can be placed as a part of systematic concept. Critical analysis is reckoned as a part of integrative review and it was suitable for the selection of the subject and the desire to provoke conversation. The research assignment was to see if nurses working in primary health care can perform ABI-measurements. With the help of the literature review, it was discovered stages of ABI-measurement, the formula for the calculation and the reference values of the ABPI and what conclusions can be generally made from the reference values. The results clearly indicate the influence of lack of symptoms on the assessment of the need for treatment and low and high ABPI influence on the patient prognosis. According to the results, a nurse is qualified to perform ABI-measurement and many nurses are not aware of the involvement of the ABPI to an increased cardiovascular risk. The standardized instructions and the reference values for the ABI-measurement would be needed.