Terveystarkastustutkimukseen osallistuneiden turvapaikanhakijoiden kokemukset Terttu-tutkimuksesta
Ahmed Osman, Roda (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004265939
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004265939
Tiivistelmä
Opinnäytetyötä toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen turvapaikanhakijoiden terveys-ja hyvinvointitutkimuksen (TERTTU) yhteydessä. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata turvapaikanhakijoiden kokemuksia TERTTU-tutkimukseen osallistumisesta. Tavoitteena on tuottaa tietoa TERTTU-hankkeelle tutkimuksen laadun arvioinnin tueksi.
Tutkittavien palautteet tutkimuksesta kerättiin toteutuneen TERTTU-tutkimuskäynnin päätteeksi. Kyselylomakkeessa kysyttiin, minkälaiseksi turvapaikanhakijat kokivat haastattelukysymyksiin vastaamisen ja minkälainen kokemus heille jäi terveystarkastuksesta. Lisäksi lomakkeessa kysyttiin tutkimuskäynnin pituudesta, tulkkauksen sujuvuudesta ja käynnin tarkoituksen selkeydestä.
Kyselylomakkeen laativat TERTTU-hankkeen edustajat. Laadinnan perustana oli haastattelun ja terveystarkastuksen sisältöalueet ja THL:n aiemmissa tutkimuksissa käytetyt palautelomakkeet. Kyselylomakkeen mittariksi muotoutui yksisivuinen palautelomake, jonka turvapaikanhakijat täyttivät itse. TERTTU-tutkimukseen osallistui 1087 turvapaikanhakijaa. Heistä loka-marraskuun aikana tutkimukseen osallistui 217. Tämän opinnäytetyön aineisto on loka-marraskuun aikana tutkittujen turvapaikanhakijoiden palautteet TERTTU-tutkimukseen osallistumisesta. Aineisto (N=63) tallennettiin kyselytyökalu Webropoliin. Käytin tutkimuksessa kvantitatiivista menetelmää. Kuvasin vastauksia käyttäen lukumääriä ja prosentteja. Kaaviona käytin pylväsdiagrammia ja selitin tuloksia tarkemmin sanallisesti.
Tuloksista käy ilmi TERTTU-tutkimukseen osallistuneiden olleen suurimmaksi osaksi tyytyväisiä esitettyihin haastattelukysymyksiin ja yleisesti terveysmittauksiin osallistuminen koettiin mieluisaksi. Haastattelukysymysten aihealueista eniten tyytymättömyyttä ilmeni kysymyksissä, joissa käsiteltiin seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, vaikeita elämäntapahtumia sekä elämäntapoja. Terveystarkastusmittauksista suunterveyden ja ihon kunnon tarkastus sekä vyötärön ympäryksen mittaaminen koettiin kaikista epämiellyttävimmiksi. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää yhtenäisen toimintamallin kehittämisessä. Tulosten perusteella vastaanottokeskuksessa työskenteleviä hoitajia kannattaa ohjata tarkemmin terveystarkastusten tekemiseen. Lisäksi kulttuurisensitiivistä seksuaalineuvontaa on kehitettävä.
Tutkittavien palautteet tutkimuksesta kerättiin toteutuneen TERTTU-tutkimuskäynnin päätteeksi. Kyselylomakkeessa kysyttiin, minkälaiseksi turvapaikanhakijat kokivat haastattelukysymyksiin vastaamisen ja minkälainen kokemus heille jäi terveystarkastuksesta. Lisäksi lomakkeessa kysyttiin tutkimuskäynnin pituudesta, tulkkauksen sujuvuudesta ja käynnin tarkoituksen selkeydestä.
Kyselylomakkeen laativat TERTTU-hankkeen edustajat. Laadinnan perustana oli haastattelun ja terveystarkastuksen sisältöalueet ja THL:n aiemmissa tutkimuksissa käytetyt palautelomakkeet. Kyselylomakkeen mittariksi muotoutui yksisivuinen palautelomake, jonka turvapaikanhakijat täyttivät itse. TERTTU-tutkimukseen osallistui 1087 turvapaikanhakijaa. Heistä loka-marraskuun aikana tutkimukseen osallistui 217. Tämän opinnäytetyön aineisto on loka-marraskuun aikana tutkittujen turvapaikanhakijoiden palautteet TERTTU-tutkimukseen osallistumisesta. Aineisto (N=63) tallennettiin kyselytyökalu Webropoliin. Käytin tutkimuksessa kvantitatiivista menetelmää. Kuvasin vastauksia käyttäen lukumääriä ja prosentteja. Kaaviona käytin pylväsdiagrammia ja selitin tuloksia tarkemmin sanallisesti.
Tuloksista käy ilmi TERTTU-tutkimukseen osallistuneiden olleen suurimmaksi osaksi tyytyväisiä esitettyihin haastattelukysymyksiin ja yleisesti terveysmittauksiin osallistuminen koettiin mieluisaksi. Haastattelukysymysten aihealueista eniten tyytymättömyyttä ilmeni kysymyksissä, joissa käsiteltiin seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, vaikeita elämäntapahtumia sekä elämäntapoja. Terveystarkastusmittauksista suunterveyden ja ihon kunnon tarkastus sekä vyötärön ympäryksen mittaaminen koettiin kaikista epämiellyttävimmiksi. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää yhtenäisen toimintamallin kehittämisessä. Tulosten perusteella vastaanottokeskuksessa työskenteleviä hoitajia kannattaa ohjata tarkemmin terveystarkastusten tekemiseen. Lisäksi kulttuurisensitiivistä seksuaalineuvontaa on kehitettävä.