Vinkkejä maahanmuuttajanaisen kotoutumisen tueksi: Case Opetuskoti Mustikka
Bergqvist, Sini (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004215526
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004215526
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarjoaa tietoa maahanmuuttajanaisten Suomeen kotoutumisen prosessista. Opinnäytetyö on kehittämistyö sen tilaajalle, Sateenkaari Koto ry:n Opetuskoti Mustikalle, tarjoten tilaajalle tietoa siitä, millaisena sen asiakkaat, maahanmuuttajanaiset, Opetuskodin kokevat sekä kuinka Opetuskodin ohjausta voitaisiin kehittää.
Opetuskoti Mustikka on Turun Halisissa sijaitseva Opetuskoti maahanmuuttajanaisille sekä heidän lapsilleen. Se tarjoaa naisille avoimen kohtaamispaikan, kulttuurisensitiivistä palveluohjausta, suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavien taitojen ja tietojen opettelua sekä suomen kielen opetusta yhdessä Turun kristillisen opiston kanssa. Edellä mainittujen palveluiden lisäksi Opetuskoti tarjoaa naisille kuntouttavaa työtoimintaa sekä työharjoittelupaikkoja. Toiminnan tavoitteita ovat naisten voimaannuttaminen kohti aktiivista, osallistuvaa yhteiskunnan jäsenyyttä sekä syrjäytymisvaarassa olevien naisten osallistaminen.
Tarve kehittämistyölle kumpuaa Opetuskodin henkilökunnan halukkuudesta ymmärtää asiakaskuntaansa paremmin. Maahanmuuttajanaisia koskevalle kehittämistyölle on Suomessa erityinen perustelu, sillä monet vallitsevat teoriat, näkökulmat ja oletukset pohjautuvat pitkälti miesmaahanmuuttajien kokemuksiin. Turku erottautuu suomalaisten kaupunkien joukosta huomattavalla maahanmuuttajien prosenttiosuudella väestöstään.
Kehittämistyön aineistonkeruumenetelminä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua haastatellessa maahanmuuttajanaisia sekä lomakehaastattelua haastatellessa maahanmuuttotyötä tehneitä asiantuntijoita. Teemahaastattelujen keskiössä ovat olleet naisten kokemukset kotoutumisesta.
Kehittämistyön tuloksissa suomen kielen oppiminen sekä osallisuuden kokemus esimerkiksi työelämän tai opintojen kautta nousivat maahanmuuttajanaisen kotoutumisen kannalta keskeiseen asemaan. Maahanmuuttajanaisen kotoutumista voivat hidastaa ja vaikeuttaa pitkittynyt kotiin jääminen lasten hoitamisen vuoksi, vähäinen sosiaalinen kontakti kantasuomalaisiin, kielitaidottomuus sekä naisten kokema syrjintä valtaväestön toimesta. Tulosten mukaan kotoutumisesta kertovat kyvykkyys asioida yhteiskunnassa ilman lasten tai puolison apua, riittävä ymmärrys suomalaisen yhteiskunnan palvelujärjestelmistä ja lainsäädännöstä, mielenkiinto suomalaista yhteiskuntaa kohtaan sekä henkilön oma kokemus kotoutumisesta.
Kehittämistyö vastaa ensisijaisesti tilaajan tiedontarpeeseen, mutta tulokset ovat myös muiden alan toimijoiden käytössä kehitettäessä maahanmuuttajanaisille suunnattua toimintaa. The objective of this study was to gather information about the experiences of integration of im-migrated women in Finland. The work was commissioned by an association named Sateenkaari Koto ry, Teaching Home Mustikka. The Teaching Home supports integration work and projects that support integrated families in Southwest Finland area. The Teaching Home aims to empower immigrated women, offer them knowledge and skills to rebuild their lives in finnish society and give guidance when dealing with the finnish service system.
The commissioner is interested in knowing more about it´s role in the lives of immigrated women in Turku. The aim of this study was to produce guidance on how to develop the services offered by Teaching Home Mustikka.
The data were collected from six (6) immigrated women, who were all customers of the Teaching Home and four (4) experts who have worked with immigrants in Finland for several decades. In the centre of this study were the experiences of the immigrated women and their life stories.
The results suggest that the finnish (or swedish) language skills and being part of the society through working life or studying are crucial for the integration of women. The lack of social interac-tion with the original population, the poor language skills, the prolonged maternity leaves and the discrimination experienced in Finland are risk factors to the integration of women. The expert respondents stated that the immigrant women´s occupational status in Finland is weak, especial-ly among women who originate from middle-eastern or african third world countries. The results also show that the respondents, immigrated women, were satisfied with the guidance and help received from Teaching Home Mustikka.
The findings indicate that further research is required to properly investigate the risk factors in the integration of women. The results of the study can be used to evaluate and develop services of the immigrated women in Finland.
Opetuskoti Mustikka on Turun Halisissa sijaitseva Opetuskoti maahanmuuttajanaisille sekä heidän lapsilleen. Se tarjoaa naisille avoimen kohtaamispaikan, kulttuurisensitiivistä palveluohjausta, suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavien taitojen ja tietojen opettelua sekä suomen kielen opetusta yhdessä Turun kristillisen opiston kanssa. Edellä mainittujen palveluiden lisäksi Opetuskoti tarjoaa naisille kuntouttavaa työtoimintaa sekä työharjoittelupaikkoja. Toiminnan tavoitteita ovat naisten voimaannuttaminen kohti aktiivista, osallistuvaa yhteiskunnan jäsenyyttä sekä syrjäytymisvaarassa olevien naisten osallistaminen.
Tarve kehittämistyölle kumpuaa Opetuskodin henkilökunnan halukkuudesta ymmärtää asiakaskuntaansa paremmin. Maahanmuuttajanaisia koskevalle kehittämistyölle on Suomessa erityinen perustelu, sillä monet vallitsevat teoriat, näkökulmat ja oletukset pohjautuvat pitkälti miesmaahanmuuttajien kokemuksiin. Turku erottautuu suomalaisten kaupunkien joukosta huomattavalla maahanmuuttajien prosenttiosuudella väestöstään.
Kehittämistyön aineistonkeruumenetelminä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua haastatellessa maahanmuuttajanaisia sekä lomakehaastattelua haastatellessa maahanmuuttotyötä tehneitä asiantuntijoita. Teemahaastattelujen keskiössä ovat olleet naisten kokemukset kotoutumisesta.
Kehittämistyön tuloksissa suomen kielen oppiminen sekä osallisuuden kokemus esimerkiksi työelämän tai opintojen kautta nousivat maahanmuuttajanaisen kotoutumisen kannalta keskeiseen asemaan. Maahanmuuttajanaisen kotoutumista voivat hidastaa ja vaikeuttaa pitkittynyt kotiin jääminen lasten hoitamisen vuoksi, vähäinen sosiaalinen kontakti kantasuomalaisiin, kielitaidottomuus sekä naisten kokema syrjintä valtaväestön toimesta. Tulosten mukaan kotoutumisesta kertovat kyvykkyys asioida yhteiskunnassa ilman lasten tai puolison apua, riittävä ymmärrys suomalaisen yhteiskunnan palvelujärjestelmistä ja lainsäädännöstä, mielenkiinto suomalaista yhteiskuntaa kohtaan sekä henkilön oma kokemus kotoutumisesta.
Kehittämistyö vastaa ensisijaisesti tilaajan tiedontarpeeseen, mutta tulokset ovat myös muiden alan toimijoiden käytössä kehitettäessä maahanmuuttajanaisille suunnattua toimintaa.
The commissioner is interested in knowing more about it´s role in the lives of immigrated women in Turku. The aim of this study was to produce guidance on how to develop the services offered by Teaching Home Mustikka.
The data were collected from six (6) immigrated women, who were all customers of the Teaching Home and four (4) experts who have worked with immigrants in Finland for several decades. In the centre of this study were the experiences of the immigrated women and their life stories.
The results suggest that the finnish (or swedish) language skills and being part of the society through working life or studying are crucial for the integration of women. The lack of social interac-tion with the original population, the poor language skills, the prolonged maternity leaves and the discrimination experienced in Finland are risk factors to the integration of women. The expert respondents stated that the immigrant women´s occupational status in Finland is weak, especial-ly among women who originate from middle-eastern or african third world countries. The results also show that the respondents, immigrated women, were satisfied with the guidance and help received from Teaching Home Mustikka.
The findings indicate that further research is required to properly investigate the risk factors in the integration of women. The results of the study can be used to evaluate and develop services of the immigrated women in Finland.