Lasten Parlamentti Joensuussa : Alueellisen mallin kehittäminen
Puranen, Maria (2020)
Puranen, Maria
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004215493
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004215493
Tiivistelmä
Lasten parlamentti on vaikuttamiskanava alakoululaisille, joka mahdollistaa lasten osallistumisen päätöksentekoon. Lasten Parlamentin uudistaminen Joensuussa toiminnallisilla menetelmillä on lähtökohtana opinnäytetyölle. Kehittämistyön keskeiset osa-alueet ovat tieto-, toiminta-, suunnittelu- ja päätöksenteko-osallisuus. Miten kunta voisi ottaa lapsia enemmän mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon? Tutkimuskysymyksenä onkin, kuinka Lasten Parlamentti saadaan toimimaan Joensuussa sujuvasti, jotta lapsen ääni kuuluu päätöksenteossa. Apukysymyksenä pohdin nuoriso-ohjaajan ja monialaisen työryhmän roolia Lasten Parlamentissa.
Uimaharjun, Enon ja Louhiojan oppilaskunnat ovat olleet osallisina toiminnallisessa
osuudessa syksyllä vuonna 2019 ja talvella vuonna 2020. Aineistonhankintamenetelminä ovat olleet Aivoriihi, Kuusi Ajatteluhattua ja Mielipidejana. (Taipale 2005). Aikaa on ollut kolme oppituntia/koulu. Osallistavien opetusmenetelmien lisäksi on käytetty Nielikäisen (2009) toimittamaa menetelmäopasta avuksi, jotta lapsen oikeudet ja myös faktat vaikuttavuuteen hahmottuvat.
Konstruktiivinen tutkimussuunta on antanut mahdollisuuden toiminnan kehittämiselle. Se on perustunut havaintoihin ja testaukseen, miten harjoitteet ovat toimineet oppilaskunnan kanssa. Ryhmädynamiikan toimivuus on ollut tärkeässä asemassa harjoitteiden onnistumiseen.
Tulokset Uimaharjun, Enon ja Louhiojan osalta ovat olleet erilaisia. On ollut kuitenkin yllättävää, miten nopeasti eri alueiden lapset ovat hahmottaneet omat vaikuttamismahdollisuudet yhteisössä. Alueiden erilaisuus ja kasvuympäristö näkyivät tuloksissa. Perhearvot, kaverisuhteet, harrastukset ja koulutus nousivat keskeisiksi tarpeiksi jokaisen oppilaskunnan kanssa. Lapset pitivät toiminnallisia harjoitteita mielekkäinä ja innostuivat kokonaisuudesta kiitettävästi.
Alueellisen parlamentin malli vahvistui myös kehittämistyön aikana. Monialainen työryhmä tulee keräämään vuoden aikana lasten ideat kokonaisuudeksi ja tuomaan oppilaskuntien edustajien kanssa ne suuristuntoon keväisin. Osallistavan budjetin käyttöönotto on antanut lapsille mahdollisuuden viedä ideoita eteenpäin vieläkin konkreettisemmalla tasolla. Lasten ääni kuuluu paremmin ja oma asuinalue kehittyy entisestään.
Uimaharjun, Enon ja Louhiojan oppilaskunnat ovat olleet osallisina toiminnallisessa
osuudessa syksyllä vuonna 2019 ja talvella vuonna 2020. Aineistonhankintamenetelminä ovat olleet Aivoriihi, Kuusi Ajatteluhattua ja Mielipidejana. (Taipale 2005). Aikaa on ollut kolme oppituntia/koulu. Osallistavien opetusmenetelmien lisäksi on käytetty Nielikäisen (2009) toimittamaa menetelmäopasta avuksi, jotta lapsen oikeudet ja myös faktat vaikuttavuuteen hahmottuvat.
Konstruktiivinen tutkimussuunta on antanut mahdollisuuden toiminnan kehittämiselle. Se on perustunut havaintoihin ja testaukseen, miten harjoitteet ovat toimineet oppilaskunnan kanssa. Ryhmädynamiikan toimivuus on ollut tärkeässä asemassa harjoitteiden onnistumiseen.
Tulokset Uimaharjun, Enon ja Louhiojan osalta ovat olleet erilaisia. On ollut kuitenkin yllättävää, miten nopeasti eri alueiden lapset ovat hahmottaneet omat vaikuttamismahdollisuudet yhteisössä. Alueiden erilaisuus ja kasvuympäristö näkyivät tuloksissa. Perhearvot, kaverisuhteet, harrastukset ja koulutus nousivat keskeisiksi tarpeiksi jokaisen oppilaskunnan kanssa. Lapset pitivät toiminnallisia harjoitteita mielekkäinä ja innostuivat kokonaisuudesta kiitettävästi.
Alueellisen parlamentin malli vahvistui myös kehittämistyön aikana. Monialainen työryhmä tulee keräämään vuoden aikana lasten ideat kokonaisuudeksi ja tuomaan oppilaskuntien edustajien kanssa ne suuristuntoon keväisin. Osallistavan budjetin käyttöönotto on antanut lapsille mahdollisuuden viedä ideoita eteenpäin vieläkin konkreettisemmalla tasolla. Lasten ääni kuuluu paremmin ja oma asuinalue kehittyy entisestään.