Nopean hoidon linjan hoitoprosessin kehittäminen Peijaksen sairaalan yleislääketieteen päivystyksessä

Abstract

Päivystyspoliklinikoiden ruuhkautuminen on maailmanlaajuinen ongelma, jonka taustalla vaikuttavat monet eri syyt, muun muassa väestön ikääntyminen, sairaanhoitopalveluiden karsiminen ja keskittäminen sekä monisairaiden potilaiden hoidon siirtyminen perusterveydenhuollon puolelta erikoissairaanhoidon puolelle. Ruuhkautumisen yhtenä syynä voidaan pitää potilaiden pidentynyttä hoitoaikaa päivystyksessä. Päivystyspoliklinikat toimivat tänä päivänä tahtomattaan ei-kiireellisten potilaiden hoidon korvaajina, kun kunnalliset perusterveydenhuollon palvelut eivät suoriudu omasta potilasmäärästään ja osa potilaista ohjautuu suoraan päivystykseen. Ruuhkautunut päivystyspoliklinikka on yksi pahimmista potilasturvallisuutta, hoidon laatua ja potilastyytyväisyyttä heikentävistä tekijöistä.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, jonka tarkoituksena oli löytää keinoja potilaan hoitoprosessin sujuvoittamiseksi Peijaksen sairaalan yleislääketieteen päivystyspoliklinikalla. Peijaksen päivystyspoliklinikalla on kehitetty runsaan vuoden ajan uutta, nopean hoidon hoitolinjaa päivystyksen ruuhkatilanteiden lyhentämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää nopean hoidon linjaa Peijaksen yleislääketieteen päivystyspoliklinikalla, jonka avulla potilas saa oikea-aikaista, päivystyksellistä hoitoa ilman turhia, potilasta rasittavia ja hoitoaikaa pidentäviä tutkimuksia.

Kirjallisuuskatsauksen avulla haettiin tutkimustietoa päivystyspoliklinikan nopean linjan kehittämiseksi. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voitiin nimetä keinoja, joilla päivystyspoliklinikan nopean linjan hoitoa ja hoitoaikaa voidaan lyhentää. Toimintatutkimuksen loppuarviointia varten muodostettiin päivystyksen henkilökunnan keskuudesta kolme haastatteluryhmää (N = 19), joissa henkilökunta arvioi teemahaastattelukysymysten perusteella toiminnassa tehtyjen muutosten vaikutuksia. Lopuksi vertailtiin kirjallisuuskatsauksesta saatuja tuloksia suhteessa ryhmähaastatteluiden tuloksiin.

Kirjallisuuskatsauksen ja opinnäytetyön haastatteluiden tulosten perusteella keskeisimmät edellytykset nopean hoidon linjan sujuvalle toiminnalle ovat: Triagessa tapahtuva oikea potilasvalinta, erillisen hoitolinjan järjestäminen nopean linjan potilaille, vieritestausten käytön suosiminen sekä nopean hoidon linjan resursointi ja hoitajan roolin selkeyttäminen. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää HUS Akuutin päivystyspoliklinikoiden nopean hoidon linjan suunnittelussa ja kehittämisessä, sekä mahdollisesti myös muissa Suomen päivystyspoliklinikoissa.

Overcrowding in emergency departments has become a global healthcare issue. Older patients with graver, more complicated illnesses, require care that goes beyond the scope of primary care services. An attributing factor in overcrowding is patients’ long length of stay in the ED. The role of the ED has become that of a caretaker for low acuity patients. One contributing reason for this is the shortage of patient appointment times within the primary care services. As a result, physicians are referring these patients to the EDs. This has led to overcrowding in the ED and has become a high-risk factor lowering patient safety, quality of care and patient satisfaction.

This thesis was conducted as a practice-based study. The purpose of the study was to describe the methods to improve the process of fast-track treatment in Peijas Hospital Joint ED. In the past year, a new process has been implemented with the objective to decrease overcrowding and patient flow at the Peijas ED. The objective of this thesis was to develop the fast-track process at Peijas ED and to offer a prompt and accurate on call care without any time-consuming and unnecessary testing.

A literature review was conducted, which allowed to determine specific factors that might improve and minimize patient flow resulting in better, expedited patient care.

After the literature review, three interview groups (N=19) among the ED staff were formed. The staff answered to the semi-structured interview questions, and the responses were evaluated with relation to the impact the suggested changes would have in the operation of the ED activity. The results of the literature review corresponded to the outcome of the interviews.

As a result of literature review and group interviews the key requirements for expedite fast track processes were: Correct selection of patients to fast track, separate stream processes for fast track patients, point-of-care testing, fast track resourcing, and nurse’s role.

The results of this thesis can be employed in the future for the planning and developing of the fast-track processes of HUS Emergency and medical services ED units and potentially in other ED’s throughout Finland.