Prosessikuvaus kalusteiden jätehuollosta Jyväskylän ammattikorkeakoululle

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä toimeksiantajan eli Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimitilapalveluiden tulisi tehdä käytöstä poistetuille kalusteilleen ja laatia asiasta prosessikuvaus. Toimeksiantaja halusi selvittää, milloin kalustetta ei enää pitäisi säilyttää korkeakoulussa ja miten kalusteen jätehuolto tulisi silloin toteuttaa. Tutkimusote oli laadullinen, ja aineistoa kerättiin ryhmä-teemahaastattelemalla neljää henkilöä Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimitilapalveluista sekä sähköpostihaastattelemalla kolmea henkilöä muiden korkeakoulujen toimitilapalveluista. Haastattelut suoritettiin joulukuussa 2019, ja niihin osallistui yhteensä seitsemän henkilöä. Ryhmä-teemahaastattelu litteroitiin äänitallenteesta ja sähköpostihaastattelut olivat valmiiksi kirjallisessa muodossa. Tulokset analysoitiin joulukuussa 2019 ja tammikuussa 2020 teemoittelemalla. Tutkimuksen tuloksena oli, että käytöstä poistettuja kalusteita kierrätetään ja lahjoitetaan pois kaikissa haastatelluissa korkeakouluissa. Niissä myös pyrittiin vähentämään kalusteiden päätymistä jätelavalle. Korkeakoulut käyttivät samankaltaisia tapoja kalusteidensa lahjoittamiseen, mutta opiskelijoille ja henkilökunnalle lahjoittamisessa oli eroja. Korkeakoulut eivät hyödyntäneet huonekaluliikkeiden tarjoamia takaisinnouto- ja leasing-palveluita, mutta ne nähtiin positiivisina vaihtoehtoina nykyisille toimintamalleille. Omavaraisuuden säilyttäminen kalusteissa, palveluiden informaation ja markkinoinnin vähäisyys sekä hinta vaikuttivat korkeakoulujen päätökseen olla käyttämättä huonekaluliikkeiden edellä mainittuja palveluita. Prosessikuvaus käytöstä poistettujen kalusteiden jätehuollosta laadittiin mukaillen Jyväskylän ammattikorkeakoulun toiminnanohjauskäsikirjan uimarata-mallia.

The aim of the study was to investigate what the client, Facility Services of JAMK University of Applied Sciences, should do to with their no longer wanted furniture, and to create a process description about it. The client wanted to find out at what point a piece of furniture should not be stored any longer in the university’s premises and how one should manage the waste disposal of the aforementioned item. A qualitative approach was chosen as the research method and the data was collected by conducting a group-theme interview with four employees of the assigner and three e-mail interviews with three persons from facility services of other Finnish universities. The interviews took place in December 2019 and they consisted of a total of seven people. The group-theme interview was transcribed from a voice recording, where as the e-mail interviews were already in a transcribed form. The results were analyzed in December 2019 and January of 2020 by categorizing the transcripts by themes. The result of the study was that furniture is recycled and donated in each of the interviewed universities. All universities aimed to decrease the amount of furniture ending up as landfill. All interviewed universities used similar methods to donate their furniture, but differences were found when donating to students and staff members. None of the universities utilized reverse logistics or leasing services from furniture stores. However, they were seen as positive alternatives to currently used methods. Maintaining self-sufficiency in furniture, the lack of marketing and information, and price were mentioned as reasons why the aforementioned services had not been used so far. The resulting process description for the waste management of unwanted furniture was constructed by adapting a Swimlane diagram from JAMK Process Manual (TOKA).