Työmaan valvontakierros tuotannon suunnittelun ja ohjauksen tukena
Riisiö, Juho (2020)
Riisiö, Juho
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004064537
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004064537
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee Skanska Talonrakennus Oy:n työnjohdon päivittäisjohtamisen kehittämistä yhdistelemällä Lean-päivittäisjohtamisen ja tehokkaan johtamisen elementtejä. Tutkimuksen lähtökohtana on aiemmin Ruotsissa kehitetty menetelmä, joka pyrkii työmaakierrosten tehostamiseen tekemällä niistä suunnitelmallisempia. Työn tavoitteena on tutkia, mitä perusteita menetelmän käytölle on olemassa kohdeyrityksen toimintaympäristössä, mitä hyötyjä sillä voidaan saavuttaa ja miten menetelmää konkreettisesti tulisi käyttää. Samalla on haluttu selvittää yrityksen Last Planner -tuotannonohjauksen työkalukokonaisuuden käytön nykytilaa ja siihen vaikuttavia asioita.
Opinnäytetyö toteutettiin konstruktiivisena tapaustutkimuksena, jonka empiirisessä osiossa hyödynnettiin laadullisia sekä määrällisiä aineistonkeruumenetelmiä. Tutkimusaineistoa kerättiin ajankäytön seurannan kyselytutkimuksella, osallistuvalla havainnoimisella ja teemahaastatteluilla. Empiiriset tutkimukset sijoittuivat yksittäiselle rakennustyömaalle. Kirjallisuuskatsauksen avulla luotiin opinnäytetyölle konstruktiivinen teoreettinen viitekehys, joka perustui aiheista aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin ja johtamisen kirjallisuuteen. Kirjallisuuskatsausta syvennettiin koko tutkimuksen ajan. Empiirisen ja teoreettisen tutkimuksen tuloksia vahvistettiin reflektoimalla niiden välillä vuorovaikutteisesti. Tutkimuksen eteneminen, olosuhteet ja tulokset kuvattiin tutkimusraportissa tarkasti.
Työssä määriteltiin tutkimushetken tilanne Last Planner -tuotannonohjauksen työkalujen käytölle ja työnjohtajien päivittäiselle toiminnalle. Tutkimuksen tuloksena kohdeorganisaation rakennustyömaan toimintatavoissa löydettiin kehittämisen mahdollisuuksia. Tutkimuksessa kerättiin yhteen oleellinen tieto uudesta, proaktiivisen päivittäisjohtamisen työkalusta, perusteltiin sen käytöllä saavutettavia hyötyjä ja ehdotettiin perusteltuja toimintamalleja kohdeorganisaation rakennustyömaille menetelmän käytön ja käyttöönoton tukemiseksi. Tutkimukseen perustuen ehdotettiin myös toimintamalleja Last Planner -työkalujen tehokkaan käytön mahdollistamiseksi kohdeorganisaation rakennustyömailla.
Opinnäytetyö toteutettiin konstruktiivisena tapaustutkimuksena, jonka empiirisessä osiossa hyödynnettiin laadullisia sekä määrällisiä aineistonkeruumenetelmiä. Tutkimusaineistoa kerättiin ajankäytön seurannan kyselytutkimuksella, osallistuvalla havainnoimisella ja teemahaastatteluilla. Empiiriset tutkimukset sijoittuivat yksittäiselle rakennustyömaalle. Kirjallisuuskatsauksen avulla luotiin opinnäytetyölle konstruktiivinen teoreettinen viitekehys, joka perustui aiheista aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin ja johtamisen kirjallisuuteen. Kirjallisuuskatsausta syvennettiin koko tutkimuksen ajan. Empiirisen ja teoreettisen tutkimuksen tuloksia vahvistettiin reflektoimalla niiden välillä vuorovaikutteisesti. Tutkimuksen eteneminen, olosuhteet ja tulokset kuvattiin tutkimusraportissa tarkasti.
Työssä määriteltiin tutkimushetken tilanne Last Planner -tuotannonohjauksen työkalujen käytölle ja työnjohtajien päivittäiselle toiminnalle. Tutkimuksen tuloksena kohdeorganisaation rakennustyömaan toimintatavoissa löydettiin kehittämisen mahdollisuuksia. Tutkimuksessa kerättiin yhteen oleellinen tieto uudesta, proaktiivisen päivittäisjohtamisen työkalusta, perusteltiin sen käytöllä saavutettavia hyötyjä ja ehdotettiin perusteltuja toimintamalleja kohdeorganisaation rakennustyömaille menetelmän käytön ja käyttöönoton tukemiseksi. Tutkimukseen perustuen ehdotettiin myös toimintamalleja Last Planner -työkalujen tehokkaan käytön mahdollistamiseksi kohdeorganisaation rakennustyömailla.