Kehittämishanke muutosvoimana vanhustyössä
Editoija
Niiniö, Hannele
Puttonen, Päivi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011091313021
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011091313021
Tiivistelmä
Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen on ollut Vantaan ja Espoon kaupunkien, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun sekä Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistyössä toteuttama ja Laurean hallinnoima kehittämishanke ajalla 1.2.2008-30.4.2011. Hanke kuului Euroopan sosiaalirahaston Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 rakennerahaston Manner-Suomen toimintalinjaan 3 eli Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Hanke kuului OKM:n hallinnonalaan ja sitä ovat rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto, Uudenmaan ELY-keskus sekä Espoon ja Vantaan kaupungit.
Kehittämishankkeen tavoitteena oli parantaa vanhusten avopalvelujen rakenteita ja toi-mintaa niin, että laitoshoidon osuus vanhuspalveluissa pienenisi. Hankkeessa on kehitetty verkosto-osaamista ja verkostojohtamista, luotu ikääntymispoliittinen strategia, kehitetty uusia menetelmiä ja innovaatioita sekä työntekijöiden osaamista. Kehittämishanke itsessään toimi verkostoperiaatteella ja kunkin projektin kehittäjätiimi on ollut keskeinen toimijataho tässä työssä. Vantaalla kehittämistyötä ovat tehneet Laurean ja kauppakorkeakoulun tutkijat, lehtorit ja yliopettajat sekä noin 80 kaupungin ja järjestöjen toimijaa ja senioriosaajaa. Espoossa keskityttiin verkostojen ja verkosto-osaamisen kehittämiseen ja siellä aktiivisia toimijoita oli noin 60 kentän kehittäjää.
Julkaisun ensimmäisessä osassa on kuvattu hanketta Espoon ja Vantaan kaupunkien strategisen johtamisen näkökulmasta. Ensimmäinen osa kuvaa myös hankkeen koko toimintatapaa ja yhteistä tavoitetta eli verkostojen ja verkosto-osaamisen kehittämistä. Toinen osa kuvaa verkostoja ja hyviä käytänteitä, kolmas osa osaamisen kehittymisen prosesseja ja arviointeja. Viimeinen artikkeli käsittelee opiskelijoiden käsityksiä ja koke-muksia vanhustyöstä. Hankkeesta on julkaistu hankeraportti, joka löytyy hankkeen net-tisivuilta. Hankkeen tärkein hyvä käytänne oli sen toimintatapa; koko toiminta toteutettiin verkostoissa, verkostoja ja verkosto-osaamista kehittämällä. Myös me toimijat opimme prosessin myötä ja sitä kautta jää monia pysyviä jälkiä sekä näiden kaupunkien vanhusten avopalveluihin että laajemminkin.
Kehittämishankkeen tavoitteena oli parantaa vanhusten avopalvelujen rakenteita ja toi-mintaa niin, että laitoshoidon osuus vanhuspalveluissa pienenisi. Hankkeessa on kehitetty verkosto-osaamista ja verkostojohtamista, luotu ikääntymispoliittinen strategia, kehitetty uusia menetelmiä ja innovaatioita sekä työntekijöiden osaamista. Kehittämishanke itsessään toimi verkostoperiaatteella ja kunkin projektin kehittäjätiimi on ollut keskeinen toimijataho tässä työssä. Vantaalla kehittämistyötä ovat tehneet Laurean ja kauppakorkeakoulun tutkijat, lehtorit ja yliopettajat sekä noin 80 kaupungin ja järjestöjen toimijaa ja senioriosaajaa. Espoossa keskityttiin verkostojen ja verkosto-osaamisen kehittämiseen ja siellä aktiivisia toimijoita oli noin 60 kentän kehittäjää.
Julkaisun ensimmäisessä osassa on kuvattu hanketta Espoon ja Vantaan kaupunkien strategisen johtamisen näkökulmasta. Ensimmäinen osa kuvaa myös hankkeen koko toimintatapaa ja yhteistä tavoitetta eli verkostojen ja verkosto-osaamisen kehittämistä. Toinen osa kuvaa verkostoja ja hyviä käytänteitä, kolmas osa osaamisen kehittymisen prosesseja ja arviointeja. Viimeinen artikkeli käsittelee opiskelijoiden käsityksiä ja koke-muksia vanhustyöstä. Hankkeesta on julkaistu hankeraportti, joka löytyy hankkeen net-tisivuilta. Hankkeen tärkein hyvä käytänne oli sen toimintatapa; koko toiminta toteutettiin verkostoissa, verkostoja ja verkosto-osaamista kehittämällä. Myös me toimijat opimme prosessin myötä ja sitä kautta jää monia pysyviä jälkiä sekä näiden kaupunkien vanhusten avopalveluihin että laajemminkin.