Ensiapuopas ja -koulutus laskuvarjokerhoille
Karppinen, Usva; Penttilä, Salla (2020)
Karppinen, Usva
Penttilä, Salla
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003253884
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003253884
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia ensiapuopas ja -koulutus laskuvarjohyppääjille tyypillisimpiin laskuvarjohyppäämisen parissa syntyviin vammoihin liittyen. Työssä selvitettiin, mitkä ovat tyypillisiä laskuvarjohyppäämiseen liittyviä vammoja, millaista maallikkoensiapua laskuvarjohyppääjä voi antaa, millainen ensiaputarvikevalmius laskuvarjohyppypaikoilla tulisi olla ja miten laaditaan sekä hyvä ensiapuopas että -koulutus laskuvarjokerhoille. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisella menetelmällä ja sen tuotoksena oli ensiapuopas Suomen laskuvarjokerhoille ja ensiapukoulutus Tampereen laskuvarjokerho ry:n jäsenistölle.
Tyypillisimmät laskuvarjohyppäämiseen liittyvät vammat kohdistuivat ala- ja yläraajoihin, selkään ja selkärankaan. Laskuvarjohyppääjä voi antaa tavanomaista maallikkoensiapua ja käyttökoulutuksen jälkeen hyödyntää lisäksi vaativampia ensiaputarvikkeita. Laskuvarjokerhoille suunnattu ensiapureppu koottiin yhteistyössä Ferno Norden Oy:n ja CVN Medical Solutions Oy:n edustajien sekä akuuttihoidon erikoislääkärin kanssa. Ensiapuopas ja -koulutus luotiin perehtymällä kasvatustieteelliseen materiaaliin oppaan kirjoittamisesta ja koulutuksen järjestämisestä, selvittämällä laskuvarjohyppäämiseen liittyvät tyypillisimmät vammat ja syventymällä kyseisten vammojen ensiapuun.
Ensiapuoppaassa oli selkeät sanalliset ja kuvalliset ohjeet tyypillisimpien vammojen ensiapuun, minkä lisäksi se sisälsi ohjeet elvytykseen ja suurten verenvuotojen tyrehdyttämiseen. Ensiapukoulutus sisälsi sekä teoriaa että käytännön harjoittelua. Tuotosten pyrkimys oli kehittää laskuvarjohyppääjien valmiuksia ja itsevarmuutta toimia onnettomuustilanteissa niin lajiympäristössä kuin muutenkin elämässä. Jatkotutkimusehdotuksena Suomessa olisi hyvä tehdä tutkimusta tieteellisistä lähtökohdista liittyen turvallisuusilmoitusten sisältöön. Ymmärrystä ensiaputaitojen ja niiden ylläpitämisen tärkeydestä tulisi lisätä.
Tyypillisimmät laskuvarjohyppäämiseen liittyvät vammat kohdistuivat ala- ja yläraajoihin, selkään ja selkärankaan. Laskuvarjohyppääjä voi antaa tavanomaista maallikkoensiapua ja käyttökoulutuksen jälkeen hyödyntää lisäksi vaativampia ensiaputarvikkeita. Laskuvarjokerhoille suunnattu ensiapureppu koottiin yhteistyössä Ferno Norden Oy:n ja CVN Medical Solutions Oy:n edustajien sekä akuuttihoidon erikoislääkärin kanssa. Ensiapuopas ja -koulutus luotiin perehtymällä kasvatustieteelliseen materiaaliin oppaan kirjoittamisesta ja koulutuksen järjestämisestä, selvittämällä laskuvarjohyppäämiseen liittyvät tyypillisimmät vammat ja syventymällä kyseisten vammojen ensiapuun.
Ensiapuoppaassa oli selkeät sanalliset ja kuvalliset ohjeet tyypillisimpien vammojen ensiapuun, minkä lisäksi se sisälsi ohjeet elvytykseen ja suurten verenvuotojen tyrehdyttämiseen. Ensiapukoulutus sisälsi sekä teoriaa että käytännön harjoittelua. Tuotosten pyrkimys oli kehittää laskuvarjohyppääjien valmiuksia ja itsevarmuutta toimia onnettomuustilanteissa niin lajiympäristössä kuin muutenkin elämässä. Jatkotutkimusehdotuksena Suomessa olisi hyvä tehdä tutkimusta tieteellisistä lähtökohdista liittyen turvallisuusilmoitusten sisältöön. Ymmärrystä ensiaputaitojen ja niiden ylläpitämisen tärkeydestä tulisi lisätä.