Toiminnanohjausjärjestelmä osana kotihoidon tuloksellisuuden ja tuottavuuden tavoitetta
Naski, Katri (2020)
Naski, Katri
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003213727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003213727
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa tutkimuskunnan kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän merkitystä osana tuloksellisuutta ja tuottavaa kotihoitoa. Tutkimuskunnassa aloitettiin vuonna 2015 kotihoidon toiminnanmuutos, jolloin kotihoidossa siirryttiin käyttämään toiminnanohjausjärjestelmää. Toiminnanmuutosta laajennettiin vuonna 2017, jolloin hankittiin toiminnanohjausjärjestelmään saatava lisäosa, optimointi. Toiminnanohjausjärjestelmän ja optimoinnin yhteisellä toiminnanmuutoksella haluttiin mahdollistaa kotihoidon toimintaan nykyaikainen ja teknologiaa hyödyntävä toimintatapa, joilla voidaan lisää välitöntä työaikaa, saavuttaa kustannustehokkuutta ja lisätä tuottavuutta asiakkaiden palvelun laatu huomioiden.
Tutkimus toteutettiin teoriaan perehtyen, teemahaastatteluina sekä tilasto- ja talouslukuja tutkimalla. Aineisto koostui teoriaan pohjautuvista teoksista, aikaisemmista tutkimustuloksista aiheesta, tutkimuskunnan tilasto- ja taloustiedoista sekä tulosalueen johtavien viranhaltijoiden teemahaastatteluista.
Tutkimuksen tulosten mukaan reaaliaikaiseen ja tietoon pohjautuvan toiminnan ohjaamisen myötä tuottavaan työhön käytettävä aika on lisääntynyt, koska hoitohenkilöstöllä sekä hallinnon työssä manuaalisen työn määrä on vähentynyt. Lisäksi välittömän työajan lisääntyminen oli todettavissa, vaikka tavoitteisiin ei päästy. Tämä johtui osaltaan asiakassegmentillä koostuvista muutoksista sekä tällä hetkellä alalla vallitsevasta työvoimavajeesta. Tutkimuksen tuloksia voidaan edelleen hyödyntää toiminnanohjausjärjestelmään saatavien lisäosien käyttöönoton vaikutuksista työn kustannustehokkuuteen ja tuottavuuteen. Jatkokehittämiskohteena esimerkiksi mobiilin langaton ovenavausjärjestelmä olisi luonnollinen jatko jo aloitetulle hyvinvointiteknologian hyödyntämiselle osana kotihoidon toimintatavan kehitystä tulevaisuudessa. The purpose of the study was to survey the significance of the enterprise resource planning system (ERP) as part of efficient and productive home care in the target municipality. In 2015, the research municipality started a change in home care services, which led to the use of an ERP system in home care. The change in operations was expanded in 2017, with the acquisition of an add-on for the ERP system. The joint change of activity management system and optimization was intended to enable a modern and technologybased approach to home care activities that can increase immediate working time, achieve cost efficiency and increase productivity while respecting the quality of customer service.
The research was carried out by studying theory, conducting thematic interviews and by studying statistical and economic figures. The material consisted of works based on theory, previous research results on the subject, statistics and economics from the faculty and thematic interviews with leading officials in the division.
Based on the results, the time spent on productive work through real-time and knowledge-based guidance increased while the amount of manual work in nursing and administrative work decreased. In addition, an immediate increase in working time was noticeable even if the targets were not reached. This was partly due to changes in the customer segment and the current labour shortage in the industry. The results of the study can be utilized in the impact of introducing add-ons on ERP to cost-effectiveness and productivity of work. As further development needs, for example, a mobile wireless door opening system would be a natural continuation of the well-being utilization of well-being technology as part of the future development of the home care approach.
Tutkimus toteutettiin teoriaan perehtyen, teemahaastatteluina sekä tilasto- ja talouslukuja tutkimalla. Aineisto koostui teoriaan pohjautuvista teoksista, aikaisemmista tutkimustuloksista aiheesta, tutkimuskunnan tilasto- ja taloustiedoista sekä tulosalueen johtavien viranhaltijoiden teemahaastatteluista.
Tutkimuksen tulosten mukaan reaaliaikaiseen ja tietoon pohjautuvan toiminnan ohjaamisen myötä tuottavaan työhön käytettävä aika on lisääntynyt, koska hoitohenkilöstöllä sekä hallinnon työssä manuaalisen työn määrä on vähentynyt. Lisäksi välittömän työajan lisääntyminen oli todettavissa, vaikka tavoitteisiin ei päästy. Tämä johtui osaltaan asiakassegmentillä koostuvista muutoksista sekä tällä hetkellä alalla vallitsevasta työvoimavajeesta. Tutkimuksen tuloksia voidaan edelleen hyödyntää toiminnanohjausjärjestelmään saatavien lisäosien käyttöönoton vaikutuksista työn kustannustehokkuuteen ja tuottavuuteen. Jatkokehittämiskohteena esimerkiksi mobiilin langaton ovenavausjärjestelmä olisi luonnollinen jatko jo aloitetulle hyvinvointiteknologian hyödyntämiselle osana kotihoidon toimintatavan kehitystä tulevaisuudessa.
The research was carried out by studying theory, conducting thematic interviews and by studying statistical and economic figures. The material consisted of works based on theory, previous research results on the subject, statistics and economics from the faculty and thematic interviews with leading officials in the division.
Based on the results, the time spent on productive work through real-time and knowledge-based guidance increased while the amount of manual work in nursing and administrative work decreased. In addition, an immediate increase in working time was noticeable even if the targets were not reached. This was partly due to changes in the customer segment and the current labour shortage in the industry. The results of the study can be utilized in the impact of introducing add-ons on ERP to cost-effectiveness and productivity of work. As further development needs, for example, a mobile wireless door opening system would be a natural continuation of the well-being utilization of well-being technology as part of the future development of the home care approach.