Liikkumisen haasteet ja sosiaalinen elämä : Näkövammaisten henkilöiden näkemyksiä

Abstract

Näkövammaisten liitto ry:n vuoden 2019 teemana oli kohtaaminen. Osallisuuden mahdollistaminen on tärkeää erityisesti vähemmistöön kuuluvilla henkilöillä kuten näkövammaisilla. Näkövammaisten mahdollisuudet erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä liikkumiseen mahdollistuvat tavallisesti laajan palvelu- ja tukiverkoston avulla. Liikkumisen ja sosiaalisen elämän haasteista näkövammaisilla on kansainvälistä tutkimusnäyttöä, minkä vuoksi näiden kahden teeman yhteyttä haluttiin selvittää tarkemmin.

Liikkumiseen vaikuttavia ympäristötekijöitä havainnollistavana mallina käytettiin kanadalaista toiminnallisuuden ja sitoutumisen mallia (CMOP-E). Tavoitteena oli saada selville liikkumisen mahdollistavia tekijöitä ja haasteita sekä niiden yhteyttä näkövammaisten henkilöiden sosiaaliseen elämään Suomessa. Näkövammaisten liitto ry:n ja omien kontaktieni kautta haastateltavaksi saatiin neljä näkövammaista henkilöä, joilla on kaikilla erityyppinen näkövamma. Teemahaastatteluja varten kehitettiin puolistrukturoitu haastattelurunko apukysymyksin. Haastattelut litteroitiin tekstimuotoon, ja analysointi tehtiin luokittelemalla saatu aineisto CMOP-E:n mukaisesti.

Haastattelut tuottivat tietoa eri tuen muotojen merkityksistä näkövammaisille itselleen. Rakennetun ympäristön esteettömyyden ja moniaistisuuden lisäksi liikkumistaito, kokemus turvallisuudesta ja ihmisten avuliaisuudesta sekä asenteista vaikuttaa näkövammaisen haluun liikkua itsenäisesti. Saadun tuen jakautuminen sekä institutionaalisiin tekijöihin että näkövammaisen henkilökohtaiselle sosiaaliselle piirille vähentää itse näkövammaisen, mutta myös avun antajien kuormitusta. Avuntarpeisiin nähden hyvä tuen saatavuus ja moninaisuus mahdollistavat monipuolista sosiaalista elämää näkövammaisella. Yksilöllisyyden huomioiminen koettiin tärkeänä, sillä näkövammaistenkin keskuudessa tarpeet vaihtelevat suuresti näönkäytön haasteiden eroavaisuuksien takia. Pieni osallistujamäärä rajoittaa tulosten yleistettävyyttä, mutta aineisto tuotti yksityiskohtaisempaa tietoa aiheesta.

Enabling social engagement is important especially among minority groups like visually impaired people. Visually impaired people tend to have a large network of support around them to enhance mobility in different social environments. According to global research, challenges are often related to mobility and social life. The relation of these themes is a topic that needs further exploration.

The Canadian Model of Occupational Performance and Engagement (CMOP-E) was used to clarify environmental factors affecting mobility. The goal was to find out more specific information about these factors and their relation to social life among visually impaired people in Finland. Participants were found with the help of Näkövammaisten liitto ry (The Finnish federation of the visually impaired) and through my own contacts. Four people with different types of visual impairments were interviewed. These recorded interviews were transcribed and then categorized according to CMOP-E.

Participants expressed meanings of different forms of support in their daily lives. Accessibility of physical environments and their multisensory factors, orientation and mobility skills, feelings of safety and availability of other people’s help and attitudes can affect one’s will to move independently. A large variety of sources of support, including both institutional and personal social support, creates better chances for mobility and social life. Individual needs vary greatly according to the quality of visual impairment and other personal factors. This study is limited due to its small number of participants, but it provides deeper insight into the topic.