Future of logistics: Opportunities and threats
Leinonen, Visa-Tarkko (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003123398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003123398
Tiivistelmä
The subject of this thesis is the future of logistics and external opportunities and threats related to it. The aim is to explore the future of logistics and the external opportunities and threats involved in logistics from a political, economic, socio-cultural, technological, environmental and legal perspective. Three research questions are presented for the study.
The qualitative method is used as a method in the thesis. Six open-ended, semi-constructed questions are asked from six experts selected from four different areas of logistics, and the author seeks to answer the research questions by examining and analyzing the answers. One expert has been selected from trade, one from industry, three from transport sector and one from authorities. The choice has been purposeful and some areas have been deliberately excluded, such as the medical field.
The analysis uses the external opportunities and threats of the SWOT analysis, which is examined from the political, economic, socio-cultural, technological, environmental and legal levels presented in the PESTEL analysis. In addition, the results are considered in terms of the simplified Du Pont model and the three driving forces of logistic development, as well as the CSR (Corporate Social Responsibility).
The presented conclusions are made by analyzing data collected from telephone interviews and email interviews. The interviewees are asked the same six questions.
The results are not surprising in themselves, as many of the responses are well known and have been in the public knowledge for a long time. There also seems to be little difference between different sectors. The differences between sectors will become larger if the results are considered separately for each aspect. However, the differences are reduced if the answers are considered as a whole. The clearest unifying factor is clearly the environment. The biggest surprise on the air freight side is that no one mentions drones. Opportunities generally considered include global markets, e-commerce, a secure operating environment, new technologies, alternative fuels, bio-fuels and electricity. Inequalities, the EU, increased protectionism, the negative effects of immigration and aging are seen as threats. On the technical side, many interesting solutions are too limited, either because technological advancement is lacking or infrastructure is too small, and thus do not yet offer a real breakthrough.
Due to its scope, the work offers good opportunities for further research. One alternative is to investigate how the burden of logistics upon environment could be reduced. Tämän opinnäytetyön aiheena on logistiikan tulevaisuus ja siihen liittyvät ulkoiset mahdollisuudet ja uhkat. Tavoitteena on tutkia logistiikan tulevaisuutta ja siihen liittyviä ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia poliittisesta, taloudellisesta, sosiokulttuurisesta, teknologisesta, ympäristöllisestä ja laillisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimusta varten esitetään kolme tutkimuskysymystä.
Metodina opinnäytetyössä on käytetty kvalitatiivista metodia. Neljältä eri logistiikan alalta valikoidulle kuudelle asiantuntijalle esitetään kuusi avointa, ennalta lähetettyä semi-konstruoitua kysymystä, joista saatuja vastauksia tarkastelemalla ja analysoimalla kirjoittaja pyrkii vastaamaan esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Asiantuntijoiksi on valittu yksi kaupan alalta, yksi teollisuuden alalta, kolme kuljetuksen alalta ja yksi viranomaispuolelta. Valinta on tehty tarkoituksenmukaisesti ja sen ulkopuolelle on tarkoituksella jätetty joitakin aloja, kuten esimerkiksi lääketieteellinen ala.
Analyysiä varten käytetään SWOT-analyysin ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia, joita tarkastellaan PESTEL-analyysissä esitettyjen poliittisen, taloudellisen, sosiokulttuurisen, teknologisen, ympäristöllisen ja laillisen tason näkökulmasta. Näiden lisäksi tuloksia tarkastellaan yksinkertaistetun Du Pont-mallin ja kolmen logistiikan kehitystä ajavan voiman (Three driving forces of logistic development), sekä CSR:n (Corporate social responsibility) näkökulmasta.
Esitetyt johtopäätökset on tehty analysoimalla puhelinhaastatteluista ja sähköpostihaastatteluista kerättyä dataa. Haastateltaville on esitetty samat kuusi kysymystä.
Tulokset eivät sinänsä yllätä, sillä monet vastaukset ovat julkisesti varsin tunnettuja ja olleet julkisuudessa jo pidemmän aikaa. Myöskään eri alojen välillä ei näytä olevan juurikaan eroja. Alojen väliset erot nousevat suuremmaksi, jos tuloksia tarkastellaan erikseen jokaisen näkökulman kohdalla. Erot kuitenkin pienenevät, jos vastauksia tarkastellaan kokonaisuutena. Selkein näkökulmia yhdistävä tekijä on selkeästi ympäristö. Suurimmaksi yllätykseksi nousee lentorahtipuolelta se, ettei kukaan mainitse droneja. Mahdollisuuksina yleisesti nähdään muun muassa globaalit markkinat, internetkauppa, turvallinen toimintaympäristö, uusi tekniikka, vaihtoehtoiset polttoaineet, bio-polttoaineet ja sähkö. Uhkina nähdään muun muassa epätasa-arvo, EU, lisääntynyt protektionismi, maahanmuuton negatiiviset ilmiöt ja ikääntyminen. Tekniikan puolella monet mielenkiintoiset ratkaisut ovat liian rajoitettuja joko teknisestä kehityksestä tai vähäisestä infrastruktuurista johtuen, eivätkä näin ollen nykyisenään vielä tarjoa varsinaista läpimurtoa.
Laajuudesta johtuen työ tarjoaa hyvät mahdollisuudet myöhempää tutkimusta varten. Yhtenä vaihtoehtona on tutkia kuinka logistiikan ympäristölle asetettua kuormitusta olisi mahdollista keventää.
The qualitative method is used as a method in the thesis. Six open-ended, semi-constructed questions are asked from six experts selected from four different areas of logistics, and the author seeks to answer the research questions by examining and analyzing the answers. One expert has been selected from trade, one from industry, three from transport sector and one from authorities. The choice has been purposeful and some areas have been deliberately excluded, such as the medical field.
The analysis uses the external opportunities and threats of the SWOT analysis, which is examined from the political, economic, socio-cultural, technological, environmental and legal levels presented in the PESTEL analysis. In addition, the results are considered in terms of the simplified Du Pont model and the three driving forces of logistic development, as well as the CSR (Corporate Social Responsibility).
The presented conclusions are made by analyzing data collected from telephone interviews and email interviews. The interviewees are asked the same six questions.
The results are not surprising in themselves, as many of the responses are well known and have been in the public knowledge for a long time. There also seems to be little difference between different sectors. The differences between sectors will become larger if the results are considered separately for each aspect. However, the differences are reduced if the answers are considered as a whole. The clearest unifying factor is clearly the environment. The biggest surprise on the air freight side is that no one mentions drones. Opportunities generally considered include global markets, e-commerce, a secure operating environment, new technologies, alternative fuels, bio-fuels and electricity. Inequalities, the EU, increased protectionism, the negative effects of immigration and aging are seen as threats. On the technical side, many interesting solutions are too limited, either because technological advancement is lacking or infrastructure is too small, and thus do not yet offer a real breakthrough.
Due to its scope, the work offers good opportunities for further research. One alternative is to investigate how the burden of logistics upon environment could be reduced.
Metodina opinnäytetyössä on käytetty kvalitatiivista metodia. Neljältä eri logistiikan alalta valikoidulle kuudelle asiantuntijalle esitetään kuusi avointa, ennalta lähetettyä semi-konstruoitua kysymystä, joista saatuja vastauksia tarkastelemalla ja analysoimalla kirjoittaja pyrkii vastaamaan esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Asiantuntijoiksi on valittu yksi kaupan alalta, yksi teollisuuden alalta, kolme kuljetuksen alalta ja yksi viranomaispuolelta. Valinta on tehty tarkoituksenmukaisesti ja sen ulkopuolelle on tarkoituksella jätetty joitakin aloja, kuten esimerkiksi lääketieteellinen ala.
Analyysiä varten käytetään SWOT-analyysin ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia, joita tarkastellaan PESTEL-analyysissä esitettyjen poliittisen, taloudellisen, sosiokulttuurisen, teknologisen, ympäristöllisen ja laillisen tason näkökulmasta. Näiden lisäksi tuloksia tarkastellaan yksinkertaistetun Du Pont-mallin ja kolmen logistiikan kehitystä ajavan voiman (Three driving forces of logistic development), sekä CSR:n (Corporate social responsibility) näkökulmasta.
Esitetyt johtopäätökset on tehty analysoimalla puhelinhaastatteluista ja sähköpostihaastatteluista kerättyä dataa. Haastateltaville on esitetty samat kuusi kysymystä.
Tulokset eivät sinänsä yllätä, sillä monet vastaukset ovat julkisesti varsin tunnettuja ja olleet julkisuudessa jo pidemmän aikaa. Myöskään eri alojen välillä ei näytä olevan juurikaan eroja. Alojen väliset erot nousevat suuremmaksi, jos tuloksia tarkastellaan erikseen jokaisen näkökulman kohdalla. Erot kuitenkin pienenevät, jos vastauksia tarkastellaan kokonaisuutena. Selkein näkökulmia yhdistävä tekijä on selkeästi ympäristö. Suurimmaksi yllätykseksi nousee lentorahtipuolelta se, ettei kukaan mainitse droneja. Mahdollisuuksina yleisesti nähdään muun muassa globaalit markkinat, internetkauppa, turvallinen toimintaympäristö, uusi tekniikka, vaihtoehtoiset polttoaineet, bio-polttoaineet ja sähkö. Uhkina nähdään muun muassa epätasa-arvo, EU, lisääntynyt protektionismi, maahanmuuton negatiiviset ilmiöt ja ikääntyminen. Tekniikan puolella monet mielenkiintoiset ratkaisut ovat liian rajoitettuja joko teknisestä kehityksestä tai vähäisestä infrastruktuurista johtuen, eivätkä näin ollen nykyisenään vielä tarjoa varsinaista läpimurtoa.
Laajuudesta johtuen työ tarjoaa hyvät mahdollisuudet myöhempää tutkimusta varten. Yhtenä vaihtoehtona on tutkia kuinka logistiikan ympäristölle asetettua kuormitusta olisi mahdollista keventää.