Käyttäjäkokemuksia digitaalisen ohjausalustan käytöstä osana ammatillista kuntoutusta
Ruohola, Kati (2020)
Ruohola, Kati
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002162461
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002162461
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Verve. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietoa verkkopohjaisten välineiden käytöstä ammatillisessa kuntoutuksessa sekä tuottaa Vervelle tietoa asiakkaiden kokemuksista digitaalisen ohjausalusta eVerven käytöstä. Tavoitteena oli selvittää asiakkaiden kokemuksia alustan käytettävyydestä, helppokäyttöisyydestä sekä kokivatko asiakkaat hyötyneensä eVerve-alustan sisällöstä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Aineistonkeruu toteutui strukturoituna Webropol-kyselynä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat työeläkeyhtiöiden sekä vahinkovakuuttajien toimeksiannosta palveluntuottaja Verven asiakkaana olleet henkilöt, joiden ohjauksen tukena oli käytetty digitaalista ohjausalusta eVerveä. Kysely lähetettiin yhteensä 212 eVerveä käyttävälle asiakkaalle lokakuussa 2019. Kyselyyn vastasi 51 henkilöä ja vastausprosentiksi muodostui 24 %. Käytettävyyttä ja helppokäyttöisyyttä mitattiin System Usability Scale SUS-mittarilla. Aineisto analysoitiin SUS-kyselyn pisteytyksen mukaisesti sekä vastausten prosentuaalisia osuuksia tarkastelemalla. SUSkyselyn tulosten keskiarvo oli 69,6, joka jää hieman hyvän käytettävyyden raja-arvosta 70:stä. Tuloksissa eVerve-alustan käytön opettelua ja käyttämistä pidettiin helppona ja teknisen henkilön tuen tarve eVerven käyttämiseen näyttäytyi hyvin vähäisenä. eVerven sisällön hyödyllisyyttä kartoittavissa tuloksissa suurin osa vastaajista oli pitänyt sisältöä hyödyllisenä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että eVerve oli asiakkaiden näkökulmasta helppokäyttöinen eri laitteilla käytettynä, joistakin käytettävyyteen liittyvistä ongelmista huolimatta. eVerve- alustalla oleva sisältö oli pääosin koettu hyödylliseksi ja tarpeelliseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Aineistonkeruu toteutui strukturoituna Webropol-kyselynä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat työeläkeyhtiöiden sekä vahinkovakuuttajien toimeksiannosta palveluntuottaja Verven asiakkaana olleet henkilöt, joiden ohjauksen tukena oli käytetty digitaalista ohjausalusta eVerveä. Kysely lähetettiin yhteensä 212 eVerveä käyttävälle asiakkaalle lokakuussa 2019. Kyselyyn vastasi 51 henkilöä ja vastausprosentiksi muodostui 24 %. Käytettävyyttä ja helppokäyttöisyyttä mitattiin System Usability Scale SUS-mittarilla. Aineisto analysoitiin SUS-kyselyn pisteytyksen mukaisesti sekä vastausten prosentuaalisia osuuksia tarkastelemalla. SUSkyselyn tulosten keskiarvo oli 69,6, joka jää hieman hyvän käytettävyyden raja-arvosta 70:stä. Tuloksissa eVerve-alustan käytön opettelua ja käyttämistä pidettiin helppona ja teknisen henkilön tuen tarve eVerven käyttämiseen näyttäytyi hyvin vähäisenä. eVerven sisällön hyödyllisyyttä kartoittavissa tuloksissa suurin osa vastaajista oli pitänyt sisältöä hyödyllisenä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että eVerve oli asiakkaiden näkökulmasta helppokäyttöinen eri laitteilla käytettynä, joistakin käytettävyyteen liittyvistä ongelmista huolimatta. eVerve- alustalla oleva sisältö oli pääosin koettu hyödylliseksi ja tarpeelliseksi.