7.-luokkalaisten arkiravitsemus ja valintoja ohjaavat tekijät : Kysely lappeenrantalaisessa yläkoulussa
Solismaa, Marjo; Kuisma, Tiina (2011)
Solismaa, Marjo
Kuisma, Tiina
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011082412670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011082412670
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaisia ovat yläkoulun 7.-luokkalaisten ravitsemustottumukset arkena. Tavoitteena oli myös saada tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat heidän tekemiin ruokavalintoihinsa.
Opinnäytetyössä hyödynnetään sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Otos muodostui erään lappeenrantalaisen yläkoulun seitsemäsluokkalaisista (n=41). Tutkimusaineisto kerättiin ravitsemuskyselyllä syksyllä 2010. Kyselylomake sisälsi strukturoituja sekä puolistrukturoituja kysymyksiä, jotka analysoitiin IBM SPSS Statistics 19.0 – ohjelmistolla. Lomakkeen avoin kysymys analysoitiin kvalitatiivisia menetelmiä käyttäen aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan hieman yli puolet nuorista söi aamupalan jokaisena arkipäivänä. Vastanneista vain noin viidesosan aamupala oli ravitsemuksellisesti riittävä. Kouluruokailuun osallistuivat päivittäin lähes kaikki vastanneet, mutta vain 12,5 % tytöistä ja 32 % pojista söi kouluaterian lautasmallin mukaisesti. Useimmiten pois jätettiin maito tai piimä, leipä sekä salaatti. Koulussa välipaloja syötiin vain harvoin. Suosituimmat välipalat olivat leipä, hedelmät tai vihannekset sekä mehu. Lähes kaikki (90, 2 %) vastasivat syövänsä lämpimän aterian kotona. Tuloksista käy ilmi eroja poikien ja tyttöjen tottumuksissa; tytöt käyttävät poikia vähemmän maitotaloustuotteita, mutta syövät selvästi enemmän hedelmiä, marjoja tai vihanneksia. Nuorten valintoihin vaikuttavat voimakkaimmin tunteet ja tarpeet sekä ruokaan liittyvät seikat kuten terveellisyys, maku ja ulkonäkö. Muina valintoihin vaikuttavina tekijöinä pidettiin ympäristöä, aikaa ja rahaa.
Tulosten perusteella terveydenhoitajan ja koulun terveyskasvatuksen suurimpina haasteina näyttäisi olevan saada nuoret ymmärtämään aamupalan ja kouluaterian kaikkien osien merkitys. Lisäksi maidon ja kasvisten vähäinen kulutus nuorten keskuudessa on edelleen ongelma. Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa esimerkiksi maidon ja kasvisten vähäistä kulutusta selittävän, laadullisen opinnäytteen.
Opinnäytetyön tulokset kertovat vain yhden koulun tilanteesta, eikä niitä voi yleistää muiden lappeenrantalaisten koulujen tilanteeseen. Se antaa kuitenkin kuvaa kyseisen koulun seitsemäsluokkalaisten tottumuksista. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää nuorten terveyden edistämisessä esimerkiksi terveystiedon tunneilla ja kouluterveydenhuollossa.
Opinnäytetyössä hyödynnetään sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Otos muodostui erään lappeenrantalaisen yläkoulun seitsemäsluokkalaisista (n=41). Tutkimusaineisto kerättiin ravitsemuskyselyllä syksyllä 2010. Kyselylomake sisälsi strukturoituja sekä puolistrukturoituja kysymyksiä, jotka analysoitiin IBM SPSS Statistics 19.0 – ohjelmistolla. Lomakkeen avoin kysymys analysoitiin kvalitatiivisia menetelmiä käyttäen aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan hieman yli puolet nuorista söi aamupalan jokaisena arkipäivänä. Vastanneista vain noin viidesosan aamupala oli ravitsemuksellisesti riittävä. Kouluruokailuun osallistuivat päivittäin lähes kaikki vastanneet, mutta vain 12,5 % tytöistä ja 32 % pojista söi kouluaterian lautasmallin mukaisesti. Useimmiten pois jätettiin maito tai piimä, leipä sekä salaatti. Koulussa välipaloja syötiin vain harvoin. Suosituimmat välipalat olivat leipä, hedelmät tai vihannekset sekä mehu. Lähes kaikki (90, 2 %) vastasivat syövänsä lämpimän aterian kotona. Tuloksista käy ilmi eroja poikien ja tyttöjen tottumuksissa; tytöt käyttävät poikia vähemmän maitotaloustuotteita, mutta syövät selvästi enemmän hedelmiä, marjoja tai vihanneksia. Nuorten valintoihin vaikuttavat voimakkaimmin tunteet ja tarpeet sekä ruokaan liittyvät seikat kuten terveellisyys, maku ja ulkonäkö. Muina valintoihin vaikuttavina tekijöinä pidettiin ympäristöä, aikaa ja rahaa.
Tulosten perusteella terveydenhoitajan ja koulun terveyskasvatuksen suurimpina haasteina näyttäisi olevan saada nuoret ymmärtämään aamupalan ja kouluaterian kaikkien osien merkitys. Lisäksi maidon ja kasvisten vähäinen kulutus nuorten keskuudessa on edelleen ongelma. Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa esimerkiksi maidon ja kasvisten vähäistä kulutusta selittävän, laadullisen opinnäytteen.
Opinnäytetyön tulokset kertovat vain yhden koulun tilanteesta, eikä niitä voi yleistää muiden lappeenrantalaisten koulujen tilanteeseen. Se antaa kuitenkin kuvaa kyseisen koulun seitsemäsluokkalaisten tottumuksista. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää nuorten terveyden edistämisessä esimerkiksi terveystiedon tunneilla ja kouluterveydenhuollossa.