Osallistujasta osalliseksi : Kartoitus Keski-Suomen näkövammaisten nuorten toiveista vapaa-aikaan ja harrastustoimintaan liittyen
Huhtala, Maija; Lampi, Emilia (2011)
Huhtala, Maija
Lampi, Emilia
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011081212590
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011081212590
Tiivistelmä
Keski-Suomen näkövammaiset ry järjesti aiemmin kerhotoimintaa näkövammaisille nuorille, mutta osallistujia oli niukasti. Päätettiin kartoittaa Keski-Suomessa asuvien ja/tai opiskelevien näkövammaisten nuorten toiveita vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyen, jotta jatkossa nuoria saadaan aktiivisemmin mukaan toimintaan. Tavoitteena oli auttaa Keski-Suomen näkövammaiset ry:tä kehittämään näkövammaisille nuorille suunnattua tarvelähtöistä toimintaa.
Kartoitus toteutettiin kyselylomakkeen avulla 13–18-vuotiaille nuorille. Testikysely suoritettiin Jyväskylän näkövammaisten koululla. Jyväskylän ulkopuolella opiskelevien nuorten kohdalla kysely toteutettiin postikyselynä. Rajaukseen sopivia nuoria oli yhteensä 22, joista 14 vastasi kyselyyn. Kyselyssä suosituimmiksi nousseiden harrastusmuotojen ja -vaihtoehtojen pohjalta ideoitiin yhteistyökumppanille neljä konkreettista tapaa koota näkövammaiset nuoret yhteen.
Kyselyn mukaan kaikilla nuorilla oli valmiina jokin harrastus. Nuoret toivoivat säännöllistä toimintaa leirien, kerhojen, tapahtumien ja sosiaalisen median muodossa. Puolet vastanneista halusi osallistua toiminnan suunnitteluun. Vastaajat olivat kiinnostuneita yhteisestä toiminnasta ei-näkövammaisten kanssa. Aikuisen mukanaoloon suhtauduttiin positiivisesti. Tärkeimmäksi harrastustoiminnassa koettiin uusien kokemusten saaminen. Keskiarvon perusteella suosituimmiksi harrastuksiksi nousivat uinti, keilaus ja ruuanlaitto.
Osallistuminen ja asioihin vaikuttaminen koettiin tärkeäksi ja vastaavia kyselyitä toivottiin lisää. Näkövammaisille nuorille on tällä hetkellä Jyväskylässä tarjolla erilaisia harrastusmahdollisuuksia, mutta niitä tulisi monipuolistaa ja nuorten mielipiteet tulisi ottaa paremmin huomioon. Toiminnan markkinointiin on kiinnitettävä huomiota, jotta se saadaan nuorille soveltuvaksi.
Kartoitus toteutettiin kyselylomakkeen avulla 13–18-vuotiaille nuorille. Testikysely suoritettiin Jyväskylän näkövammaisten koululla. Jyväskylän ulkopuolella opiskelevien nuorten kohdalla kysely toteutettiin postikyselynä. Rajaukseen sopivia nuoria oli yhteensä 22, joista 14 vastasi kyselyyn. Kyselyssä suosituimmiksi nousseiden harrastusmuotojen ja -vaihtoehtojen pohjalta ideoitiin yhteistyökumppanille neljä konkreettista tapaa koota näkövammaiset nuoret yhteen.
Kyselyn mukaan kaikilla nuorilla oli valmiina jokin harrastus. Nuoret toivoivat säännöllistä toimintaa leirien, kerhojen, tapahtumien ja sosiaalisen median muodossa. Puolet vastanneista halusi osallistua toiminnan suunnitteluun. Vastaajat olivat kiinnostuneita yhteisestä toiminnasta ei-näkövammaisten kanssa. Aikuisen mukanaoloon suhtauduttiin positiivisesti. Tärkeimmäksi harrastustoiminnassa koettiin uusien kokemusten saaminen. Keskiarvon perusteella suosituimmiksi harrastuksiksi nousivat uinti, keilaus ja ruuanlaitto.
Osallistuminen ja asioihin vaikuttaminen koettiin tärkeäksi ja vastaavia kyselyitä toivottiin lisää. Näkövammaisille nuorille on tällä hetkellä Jyväskylässä tarjolla erilaisia harrastusmahdollisuuksia, mutta niitä tulisi monipuolistaa ja nuorten mielipiteet tulisi ottaa paremmin huomioon. Toiminnan markkinointiin on kiinnitettävä huomiota, jotta se saadaan nuorille soveltuvaksi.