Ylivilkkaiden ja tarkkaavuuden häiriöisten 3-5 -vuotiaiden lasten tunnistus ja perheiden palvelu neuvolassa
Kotilainen, Mirikli (2011)
Kotilainen, Mirikli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060811414
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060811414
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lastenneuvoloiden terveydenhoitajien valmiutta tunnistaa 3-5 –vuotiaista lapsista aktiivisuuden ja tarkkaavuudenhäiriöitä ja minkälaiseksi he kokivat yhteistyötahot ja niiden toiminnan. Tarkoituksena oli myös kartoittaa, millaisia heidän toiveensa oli lisäkoulutukselle ja yhteistyötahoille. Aineisto kerättiin marraskuussa 2010 ja huhtikuussa 2011 Hämeenlinnan kaupungin lastenneuvoloissa. Tiedonantajia oli
yhteensä kolme ja heillä kaikilla oli pitkä työkokemus lastenneuvolassa. Aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön taustalla oli fenomenologinen lähestymistapa.
Terveydenhoitajat kuvasivat havainnoitavia piirteitä aktiivisuuden ja tarkkaavuudenhäiriöisistä lapsista liittyen motoriseen levottomuuteen ja keskittymiseen. Alueelliset erot näyttäytyivät mm. yhteistyötahojen toimivuuden kokemisen ja toiveina lisäyhteistyön suhteen. Ydinkeskustan neuvolassa oli selkeytyneempi toimintamalli ja yhteistyötahona toimi esimerkiksi kuntoutustyöryhmä. Hämeenlinnan reuna-alueilla selkeiden toimintamallien ja yhteistyötahojen puuttuminen vaikeuttivat terveydenhoitajan työtä. Psykologin puuttuminen neuvolapalveluista koettiin haasteena. Koulutuksen suhteen oltiin tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen, mutta toiveita lisäkoulutustarpeelle löytyi mm. lääkitykseen, oireiden tunnistamiseen, vanhempien tukemiseen, lomakkeiden täyttämiseen. Yhteistyölle toivottiin selkeää toimintamallia. Yhteistyötahojen toimintaan toivottiin yhteistyötä mm. asiantuntijaryhmien ja päivähoidon kanssa. Myös vertaisryhmät vanhemmille nousivat toivomuslistalle.
Koulutusta terveydenhoitajat olivat saaneet mm. Kanta-Hämeen keskussairaalasta, luentokoulutuksista, koulutuspäiviltä muilla paikkakunnilla ja itse kirjallisuudesta etsimällä. Terveydenhoitajat vastasivat saaneensa neuvoja ja apua työhönsä netistä, työtovereilta, perheneuvolasta, omista kokemuksista, päivähoidosta, neuvola- ja omalääkäriltä, kuntoutustyöryhmästä ja Kanta-Hämeen keskussairaalasta.
Jatkotutkimusaiheita voisivat olla perheiden kokemukset neuvolapalveluista sekä moniammatillisen tiimin arviointi perheen ja ammattihenkilöiden näkökulmasta.
yhteensä kolme ja heillä kaikilla oli pitkä työkokemus lastenneuvolassa. Aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön taustalla oli fenomenologinen lähestymistapa.
Terveydenhoitajat kuvasivat havainnoitavia piirteitä aktiivisuuden ja tarkkaavuudenhäiriöisistä lapsista liittyen motoriseen levottomuuteen ja keskittymiseen. Alueelliset erot näyttäytyivät mm. yhteistyötahojen toimivuuden kokemisen ja toiveina lisäyhteistyön suhteen. Ydinkeskustan neuvolassa oli selkeytyneempi toimintamalli ja yhteistyötahona toimi esimerkiksi kuntoutustyöryhmä. Hämeenlinnan reuna-alueilla selkeiden toimintamallien ja yhteistyötahojen puuttuminen vaikeuttivat terveydenhoitajan työtä. Psykologin puuttuminen neuvolapalveluista koettiin haasteena. Koulutuksen suhteen oltiin tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen, mutta toiveita lisäkoulutustarpeelle löytyi mm. lääkitykseen, oireiden tunnistamiseen, vanhempien tukemiseen, lomakkeiden täyttämiseen. Yhteistyölle toivottiin selkeää toimintamallia. Yhteistyötahojen toimintaan toivottiin yhteistyötä mm. asiantuntijaryhmien ja päivähoidon kanssa. Myös vertaisryhmät vanhemmille nousivat toivomuslistalle.
Koulutusta terveydenhoitajat olivat saaneet mm. Kanta-Hämeen keskussairaalasta, luentokoulutuksista, koulutuspäiviltä muilla paikkakunnilla ja itse kirjallisuudesta etsimällä. Terveydenhoitajat vastasivat saaneensa neuvoja ja apua työhönsä netistä, työtovereilta, perheneuvolasta, omista kokemuksista, päivähoidosta, neuvola- ja omalääkäriltä, kuntoutustyöryhmästä ja Kanta-Hämeen keskussairaalasta.
Jatkotutkimusaiheita voisivat olla perheiden kokemukset neuvolapalveluista sekä moniammatillisen tiimin arviointi perheen ja ammattihenkilöiden näkökulmasta.