Ylivilkkaiden ja tarkkaavuuden häiriöisten 3-5 -vuotiaiden lasten tunnistus ja perheiden palvelu neuvolassa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lastenneuvoloiden terveydenhoitajien ‎valmiutta tunnistaa 3-5 –vuotiaista lapsista aktiivisuuden ja tarkkaavuudenhäiriöitä ja minkälaiseksi he kokivat yhteistyötahot ja niiden toiminnan. Tarkoituksena oli myös kartoittaa, millaisia heidän toiveensa oli lisäkoulutukselle ja yhteistyötahoille. Aineisto kerättiin marraskuussa 2010 ja huhtikuussa 2011 Hämeenlinnan kaupungin lastenneuvoloissa. Tiedonantajia oli ‎ yhteensä kolme ja heillä kaikilla oli pitkä työkokemus lastenneuvolassa. Aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön taustalla oli ‎fenomenologinen lähestymistapa. ‎

Terveydenhoitajat kuvasivat havainnoitavia piirteitä aktiivisuuden ja tarkkaavuudenhäiriöisistä lapsista liittyen motoriseen levottomuuteen ja keskittymiseen. Alueelliset erot näyttäytyivät mm. yhteistyötahojen toimivuuden kokemisen ja toiveina lisäyhteistyön suhteen. Ydinkeskustan neuvolassa oli selkeytyneempi toimintamalli ja yhteistyötahona toimi esimerkiksi kuntoutustyöryhmä. Hämeenlinnan reuna-alueilla selkeiden toimintamallien ja yhteistyötahojen puuttuminen vaikeuttivat terveydenhoitajan työtä. Psykologin puuttuminen neuvolapalveluista koettiin haasteena. Koulutuksen suhteen oltiin tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen, ‎mutta toiveita lisäkoulutustarpeelle löytyi mm. lääkitykseen, oireiden tunnistamiseen, ‎vanhempien tukemiseen, lomakkeiden täyttämiseen. Yhteistyölle toivottiin selkeää toimintamallia. Yhteistyötahojen toimintaan toivottiin yhteistyötä mm. asiantuntijaryhmien ja päivähoidon kanssa. Myös vertaisryhmät vanhemmille nousivat toivomuslistalle. ‎

Koulutusta terveydenhoitajat olivat saaneet mm. Kanta-Hämeen keskussairaalasta, ‎luentokoulutuksista, koulutuspäiviltä muilla paikkakunnilla ja itse kirjallisuudesta etsimällä. Terveydenhoitajat vastasivat saaneensa neuvoja ja apua työhönsä netistä, työtovereilta, ‎perheneuvolasta, omista kokemuksista, päivähoidosta, neuvola- ja omalääkäriltä, kuntoutustyöryhmästä ja Kanta-Hämeen keskussairaalasta.‎

Jatkotutkimusaiheita voisivat olla perheiden kokemukset neuvolapalveluista sekä ‎moniammatillisen tiimin arviointi perheen ja ammattihenkilöiden näkökulmasta.‎

Recognition of hyperactivity and disturbances of attention amons 3 to 5 years old children and service of families in child welfare clinics

The purpose of this thesis was to find out the skills of the public- health nurses working in child ‎welfare clinics to recognize hyperactivity and disturbances of attention in 3 to 5 years old children ‎and what they thought of collaboration with their partners. The purpose was also find out what the ‎public-health nurses expected of their education in future and what their needs regarding the ‎partners in collaboration were. The material was collected in November 2010 and April 2011 in ‎the child welfare clinics of Hämeenlinna. The informants comprised Three public-health nurses ‎with a long work experience in child welfare clinics. The material was collected with open ‎questionnaires and which were analyzed by content analysis. The Approach was ‎phenomenological. ‎

The public health nurses described the behavior of children with hyperactivity and disturbances of ‎attention pertaining to motoric restless and concentration. Differences of area found out in ‎cooperation and expections varied. In the child clinic of the center of the town the action model ‎was more straight and there was cooperation, for exemple, with the rehabilitation workgroup. In ‎edge of town haven’t clear action model or partnerwork and it makes public-health work ‎difficult. ‎

The public health nurse had obtained education from Kanta-Hämeen keskussairaala, the in‎ternet, lectures, in-service training in other localities and by studying literature. They had received ‎advice and help from the internet, workmates, family counseling office, their own experiences, ‎day care, the doctor in the maternal and child clinic, personal doctor, rehabilitation workgroup ‎and Kanta-Hämeen keskussairaala.‎

Extensions for the study could be how families sees the child welfare clinics action and how ‎families and professionals sees multiprofessional team in action.‎