Toimintakyvyn ylläpitäminen hoitajien kokemana Lahden kaupungin kotihoidossa

Abstract

Koska vanhusväestön määrä Suomessa kasvaa jatkuvasti, tulisi terveydenhuollon voimavaroja kohdistaa ikääntyvän väestön kuntoutukseen. Tänä päivänä Suomessa on yli 65-vuotiaita jo yli 15 prosenttia väestöstä ja vuonna 2020 ennusteiden mukaan joka viides suomalainen on täyt-tänyt 65 vuotta. Yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu nykyisestä. Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopan unionin jäsenmaista. 2020- ja 30-luvulla sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat siinä iässä, että hoivapaineet ovat pahimmillaan.

Keskeisimpiä muutoksia sosiaali- ja terveysalalla ovat viime vuosina olleet avohoidon lisääntyminen sekä kehittyminen ja laitoshoidon vähentyminen, ja tämä kehitys jatkuu edelleen. Myös ennaltaehkäisevä työ on korostunut. Sairastavuus lisääntyy ja toimintakyky heikkenee ikääntymisen myötä ja toimintakykyä tukevien palvelujen tarpeen määrä kasvaa. Siksi tavoitteena onkin ikäihmisten selviytyminen omassa elinympäristössään mahdollisimman itsenäisinä ja omatoimisina.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kotihoidon työntekijöiden toimintakykyä ylläpitävää työotetta sekä hoidon laatua asiakastyössä Lahden kaupungin kotihoidossa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa toimintakyvyn ylläpitämisestä ja hoidon laadusta kotihoidon henkilöstölle. Opinnäytetyön toimeksiannon saimme kotihoitopäällikkö Maren Olkkoselta.

Työntekijöiden näkemyksiä toimintakykyä ylläpitävästä työotteesta ja hoitotyön laadusta koottiin teemahaastatteluilla. Aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä kotihoidon työntekijää viidestä eri kotihoidon piiristä. Kuusi haastateltavista oli lähihoitajia, kolme perushoitajia ja yksi kodinhoitaja. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin sanatarkasti. Tulokset analysoitiin laadullista sisällönanalyysimenetelmää soveltaen.

Tämän aineiston tulokset osoittivat, että toimintakykyä ylläpitävää työotetta toteutettiin mahdollisuuksien mukaan. Suurimmat haasteet ilmenivät ilta- ja viikonlopputyössä. Omaisten ja läheisten läsnäoloa kaivattiin enemmän. Hoidon laadun arvioinnissa tuli esiin asiakaslähtöisyys ja tyytyväisyys, myös hoitotyössä käytettävä aika ja hoidon jatkuvuus tulivat erittäin tärkeinä tekijöinä ilmi.

Maintaining the functional capacity of nurses in home nursing of the city of Lahti

The number of elderly people is growing continuously in Finland, so health care´s resources should be aimed to rehabilitation of aging citizens. Today 15 % of the population in Finland is over 65 years old and in the year 2020 20 % of Finns are over 65 years. The number of over 75 years old will also be doubled by that time. The growth of elderly people is faster in Finland than in any other EU country. In the 2020´s and 2030´s people who were born after the war will be in the age when the need of care is greatest.

Increasing and developing of outpatient care and decreasing of institutional care have been the most important changes in social and health care areas. This trend continues. The preventive work has also been emphasized. There are more health problems and decreasing of functional capacity when people get older. That is why the number of services which endorse functional capacity increases. The objective is to help elderly people to manage in their own environment as independently as possible.

The purpose of this thesis was to survey methods of maintaining functional capacity of the personnel in home care and quality of work in home care in the city of Lahti. The objective was produce information for the personnel of home care about maintaining functional capacity and quality of nursing. The assignment was received from manager of home care Maren Olkkonen.

The data were collected by theme interviews. Ten home care workers, six primary nurses, three practical nurses and one homemaker from five different home areas were interviewed. The interviews were recorded and transcribed word by word. The results were analyzed by applying qualitative content analysis.

The results showed that the approach to work by maintaining functional capacity was put into practice as much as possible. The greatest challenges were in evening and weekend work. Attendance of relatives and other close people was needed more. Customer oriented approach and contentment emerged when evaluating quality of care taking. Time used in nursing work and continuance of care were also important factors.