EPDS-lomake neuvolatyössä
Nordström, Irene; Pääkkölä, Hilkka; Talso, Johanna (2011)
Nordström, Irene
Pääkkölä, Hilkka
Talso, Johanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259584
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259584
Tiivistelmä
Opinnäytetetyössämme havainnoimme EPDS-lomakkeen käyttöä terveydenhoitajan työmenetelmänä tietyissä Helsingin kaupungin neuvoloissa. Opinnäytetyömme on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Helsingin kaupungin terveyskeskuksen yhteistä hanketta. Hankkeen tavoitteena on täydentää terveyskeskuksen terveyden edistämisen seuranta- ja arviointitietoa. Havainnoinnin toteutti kymmenen terveydenhoitajaopiskelijaa marras-joulukuussa 2010 yhdeksässä eri neuvolassa. Aineiston analysoimme teemoittelun ja tyypittelyn avulla tutkimuskysymysten mukaan.
Tämän työn tulosten perusteella EPDS-lomaketta käytettiin suositusten mukaisesti raskausviikoilla 30-32 tai 6-8 viikkoa synnytyksestä. Useimmiten äidit täyttivät lomakkeen terveydenhoitajan vastaanotolla. Lisäksi terveydenhoitajat käyttivät lomaketta harkintansa mukaan työnsä tukena masennuksen tunnistamisessa, lomakkeen kysymysten toimiessa myös keskustelun runkona muillakin äitiys- ja lastenneuvolan terveystarkastuskäynneillä. Terveydenhoitajat keskustelivat masennusseulan tuloksesta asiakkaan kanssa ja tarvittaessa ohjasivat heidät jatkoselvittelyihin.
Tuloksista ilmeni, että EPDS-lomakkeen käyttö kirjattiin Pegasos-tietojärjestelmään, mutta käytön kirjaaminen neuvolakorttiin toteutui puutteellisesti. EPDS-lomakkeen käytön kirjaaminen myös neuvolakorttiin varmistaisi tiedon kulun äitiä hoitavien tahojen välillä. Tämän työn tulokset täydentävät terveyttä edistävien työmenetelmien seuranta- ja arviointitietoa. Synnytyksen jälkeisen masennuksen varhainen toteaminen on tärkeää ja tämän opinnäytetyömme tulosten perusteella EPDS-lomaketta käytettiin suositusten mukaisesti, mutta EPDS-lomakkeen käytön kirjaamista tulisi kehittää ja yhtenäistää
Tämän työn tulosten perusteella EPDS-lomaketta käytettiin suositusten mukaisesti raskausviikoilla 30-32 tai 6-8 viikkoa synnytyksestä. Useimmiten äidit täyttivät lomakkeen terveydenhoitajan vastaanotolla. Lisäksi terveydenhoitajat käyttivät lomaketta harkintansa mukaan työnsä tukena masennuksen tunnistamisessa, lomakkeen kysymysten toimiessa myös keskustelun runkona muillakin äitiys- ja lastenneuvolan terveystarkastuskäynneillä. Terveydenhoitajat keskustelivat masennusseulan tuloksesta asiakkaan kanssa ja tarvittaessa ohjasivat heidät jatkoselvittelyihin.
Tuloksista ilmeni, että EPDS-lomakkeen käyttö kirjattiin Pegasos-tietojärjestelmään, mutta käytön kirjaaminen neuvolakorttiin toteutui puutteellisesti. EPDS-lomakkeen käytön kirjaaminen myös neuvolakorttiin varmistaisi tiedon kulun äitiä hoitavien tahojen välillä. Tämän työn tulokset täydentävät terveyttä edistävien työmenetelmien seuranta- ja arviointitietoa. Synnytyksen jälkeisen masennuksen varhainen toteaminen on tärkeää ja tämän opinnäytetyömme tulosten perusteella EPDS-lomaketta käytettiin suositusten mukaisesti, mutta EPDS-lomakkeen käytön kirjaamista tulisi kehittää ja yhtenäistää