Koneohjauksen käyttöönotto Tampereen kaupungilla
Kumanto, Jouni (2011)
Kumanto, Jouni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060711216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060711216
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kertoa ensin yleisesti koneohjauksesta, sen periaat-teesta ja lyhyesti koneohjauksen käytön yleisyydestä Suomessa ja maailmalla. Tämän jälkeen kerrotaan InfraTM-hankkeesta, jonka puitteissa myös Tampereen kaupunki lähti kokeilemaan koneohjausta. Lopuksi vertaillaan hieman koneohjausta perinteiseen rakennus-tapaan havaittujen etujen ja haittojen näkökulmasta. Lisäksi tehdään päätelmiä siitä, missä laajuudessa koneohjausta tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään Tampereen kaupungin infrarakennushankkeissa.
Koneohjauksessa hyödynnetään reaaliaikaista paikkatietoa työkoneen kuljettamisessa. Tämä tapahtuu satelliittien avulla, jotka paikantavat koneeseen kiinnitetyt anturit, ja niiden perusteella muodostetaan kuva koneen liikkeistä reaaliaikaisesti. Koneohjausta on Suomes-sa kokeiltu projektiluontoisesti, mutta laajempaan käyttöön se ei vielä ole yleistynyt. Maailmalla koneohjaus on paljon yleisempää. Suomessa koneohjauksesta ei ole myöskään paljoa kokemuksia, joten Tampereen ja Oulun kaupungit osallistuivat yhdessä pilottiprojek-tiin. Tämän pilotin puitteissa rakennettiin koneohjausta koko infrarakennusprosessissa hyödyntäen kohteet molemmissa kaupungeissa. Oulun kohde sijaitsi Ritaharjun asuinalueel-la ja Tampereella kohde oli Kauhakatu. Prosessin kuluessa löydettiin koneohjauksesta etuja ja haittoja, joita on koottu tähän työhön. Projektista tuli myös esiin erilaisia kehittämiskoh-teita, joista yksi oli käytännöllinen ohje laitteistosta työkoneen kuljettajalle. Alkuperäistä opasta lyhennettiin, ja tiivistettiin ja se on tässä työssä liitteenä 1.
Koneohjaus on nyt jo käyttökelpoinen järjestelmä, jolla on infrarakennusprosessia tehosta-via vaikutuksia. Kun järjestelmiä tulevaisuudessa kehitetään, niistä saadaan yhä tarkempia ja käyttökelpoisempia. Tämä lisää niiden suosiota ja käytöstä saatua kokemusta. Samalla rakennusala hyötyy merkittävästi järjestelmien hyvistä puolista. Tampereen kaupunki siir-tyy mitä todennäköisimmin käyttämään koneohjausta, kunhan tekniikka saadaan luotetta-vaksi ja alalle saadaan luotua uusia standardeja koneohjausta silmälläpitäen.
Koneohjauksessa hyödynnetään reaaliaikaista paikkatietoa työkoneen kuljettamisessa. Tämä tapahtuu satelliittien avulla, jotka paikantavat koneeseen kiinnitetyt anturit, ja niiden perusteella muodostetaan kuva koneen liikkeistä reaaliaikaisesti. Koneohjausta on Suomes-sa kokeiltu projektiluontoisesti, mutta laajempaan käyttöön se ei vielä ole yleistynyt. Maailmalla koneohjaus on paljon yleisempää. Suomessa koneohjauksesta ei ole myöskään paljoa kokemuksia, joten Tampereen ja Oulun kaupungit osallistuivat yhdessä pilottiprojek-tiin. Tämän pilotin puitteissa rakennettiin koneohjausta koko infrarakennusprosessissa hyödyntäen kohteet molemmissa kaupungeissa. Oulun kohde sijaitsi Ritaharjun asuinalueel-la ja Tampereella kohde oli Kauhakatu. Prosessin kuluessa löydettiin koneohjauksesta etuja ja haittoja, joita on koottu tähän työhön. Projektista tuli myös esiin erilaisia kehittämiskoh-teita, joista yksi oli käytännöllinen ohje laitteistosta työkoneen kuljettajalle. Alkuperäistä opasta lyhennettiin, ja tiivistettiin ja se on tässä työssä liitteenä 1.
Koneohjaus on nyt jo käyttökelpoinen järjestelmä, jolla on infrarakennusprosessia tehosta-via vaikutuksia. Kun järjestelmiä tulevaisuudessa kehitetään, niistä saadaan yhä tarkempia ja käyttökelpoisempia. Tämä lisää niiden suosiota ja käytöstä saatua kokemusta. Samalla rakennusala hyötyy merkittävästi järjestelmien hyvistä puolista. Tampereen kaupunki siir-tyy mitä todennäköisimmin käyttämään koneohjausta, kunhan tekniikka saadaan luotetta-vaksi ja alalle saadaan luotua uusia standardeja koneohjausta silmälläpitäen.