Jatkuva palvelun laadun mittaaminen asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella
Isomaa, Jenni (2011)
Isomaa, Jenni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010199
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010199
Tiivistelmä
Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä
Laurea Lohja
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
Teollinen palveluliiketoiminta
Tradenomi (ylempi AMK)
Jenni Isomaa
Jatkuva palvelun laadun mittaaminen asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella
Vuosi 2011 Sivumäärä57
Opinnäytetyössä on tarkoituksena kuvata, miten asiakastyytyväisyyskyselyllä voidaan mitata palvelujen käytettävyyttä sekä mitä toimenpiteitä kohdeorganisaatiossa tehdään saadun palautteen perusteella. Työ suoritettiin toiminnallisena kehittämistutkimuksena, jossa samanaikaisesti toteutetaan sekä tutkimus että käytännön tilanteen muutos Nokia IT:ssä. Tutkimushanke on rajattu käsittelemään Nokia IT:ssä suoritettavaan User Satisfaction Survey –asiakastyytyväisyyskyselyyn. Lisäksi työssä käsitellään jatkuvan laadun mittaamista palveluissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa taustaorganisaatiolle keinoja ja välineitä asiakastyytyväisyyden mittaamiseen, tulosten analysointiin sekä parantaa ja kehittää keinoja jatkuvan palvelun laadun mittaamiseen
Työn teoreettinen tietoperusta pohjautuu asiakaslähtöiseen liiketoimintamalliin, markkina- ja asiakastuntemukseen, palvelujohtamiseen, johtamiseen ja tietohallintaan, jotka muodostavat tämän opinnäytetyön liiketalouden tutkimusalueen. Teoreettinen osuus painottui palveluun, palvelujohtamiseen, palvelun laatuun sekä palvelun laadun johtamiseen. Teoreettisen osuuden tärkeimpiä lähteitä oli Christian Grönroosin palvelujen johtaminen ja markkinointi.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa samanaikaisesti toteutetaan sekä tutkimus että käytännön tilanteen muutos. Aineiston hankintamenetelmänä on käytetty kyselymenetelmää.
Tehdyn toimintatutkimuksen seurauksena kyselyä muutettiin vastaamaan muuttuneita tarpeita ja kysely toteutettiin uudella tavalla. Aineisto analysoitiin ja tulokset raportoitiin eteenpäin. Lisäksi samanaikaisesti suoritettiin toimintatutkimukseen liittyvät kehityshankkeet uusien asiakastyytyväisyysmittareiden luomisesta.
Suoritettu tutkimus osoitti, että kyselyn muuttaminen vastaamaan muuttuneita tarpeita kannatti, sillä nyt saatiin mitattua yleistä tyytyväisyyttä palvelun tarjoajaan sen sijaan, että olisi mitattu tyytyväisyyttä tuotteiden tai palvelujen toimivuuteen. Asiakastyytyväisyyskyselyt tuotteiden ja palvelujen toimivuuden suhteen siirrettiin tästä Nokia IT User Satisfaction –kyselystä suoritettavaksi erilleen.
Jatkokehitysaiheiksi ehdotetaan näiden uusien menettelytapojen toiminnallisuuden ja käytettävyyden tutkimista myöhemmin, kun nämä menetelmät ovat olleet asiakkaiden käytössä jonkin aikaa. Tutkimusongelmana voisi olla, miten tyytyväiset asiakkaat ovat näihin uusiin järjestelyihin? Toimivatko sellaisenaan, vai onko niissä vielä jatkokehitystarpeita? Sen lisäksi, että asiakkaiden tyytyväisyyttä mitataan, on mitattava myös tyytyväisyyttä palveluita kohtaan sekä tämän palautteen perusteella tutkia ja kehittää uusia asiakaslähtöisiä toimintatapoja.
Asiasanat: asiakastyytyväisyys, asiakaslähtöisyys, palvelun laadun mittaaminen, palvelujohtaminen
Laurea Lohja
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
Teollinen palveluliiketoiminta
Tradenomi (ylempi AMK)
Jenni Isomaa
Jatkuva palvelun laadun mittaaminen asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella
Vuosi 2011 Sivumäärä57
Opinnäytetyössä on tarkoituksena kuvata, miten asiakastyytyväisyyskyselyllä voidaan mitata palvelujen käytettävyyttä sekä mitä toimenpiteitä kohdeorganisaatiossa tehdään saadun palautteen perusteella. Työ suoritettiin toiminnallisena kehittämistutkimuksena, jossa samanaikaisesti toteutetaan sekä tutkimus että käytännön tilanteen muutos Nokia IT:ssä. Tutkimushanke on rajattu käsittelemään Nokia IT:ssä suoritettavaan User Satisfaction Survey –asiakastyytyväisyyskyselyyn. Lisäksi työssä käsitellään jatkuvan laadun mittaamista palveluissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa taustaorganisaatiolle keinoja ja välineitä asiakastyytyväisyyden mittaamiseen, tulosten analysointiin sekä parantaa ja kehittää keinoja jatkuvan palvelun laadun mittaamiseen
Työn teoreettinen tietoperusta pohjautuu asiakaslähtöiseen liiketoimintamalliin, markkina- ja asiakastuntemukseen, palvelujohtamiseen, johtamiseen ja tietohallintaan, jotka muodostavat tämän opinnäytetyön liiketalouden tutkimusalueen. Teoreettinen osuus painottui palveluun, palvelujohtamiseen, palvelun laatuun sekä palvelun laadun johtamiseen. Teoreettisen osuuden tärkeimpiä lähteitä oli Christian Grönroosin palvelujen johtaminen ja markkinointi.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa samanaikaisesti toteutetaan sekä tutkimus että käytännön tilanteen muutos. Aineiston hankintamenetelmänä on käytetty kyselymenetelmää.
Tehdyn toimintatutkimuksen seurauksena kyselyä muutettiin vastaamaan muuttuneita tarpeita ja kysely toteutettiin uudella tavalla. Aineisto analysoitiin ja tulokset raportoitiin eteenpäin. Lisäksi samanaikaisesti suoritettiin toimintatutkimukseen liittyvät kehityshankkeet uusien asiakastyytyväisyysmittareiden luomisesta.
Suoritettu tutkimus osoitti, että kyselyn muuttaminen vastaamaan muuttuneita tarpeita kannatti, sillä nyt saatiin mitattua yleistä tyytyväisyyttä palvelun tarjoajaan sen sijaan, että olisi mitattu tyytyväisyyttä tuotteiden tai palvelujen toimivuuteen. Asiakastyytyväisyyskyselyt tuotteiden ja palvelujen toimivuuden suhteen siirrettiin tästä Nokia IT User Satisfaction –kyselystä suoritettavaksi erilleen.
Jatkokehitysaiheiksi ehdotetaan näiden uusien menettelytapojen toiminnallisuuden ja käytettävyyden tutkimista myöhemmin, kun nämä menetelmät ovat olleet asiakkaiden käytössä jonkin aikaa. Tutkimusongelmana voisi olla, miten tyytyväiset asiakkaat ovat näihin uusiin järjestelyihin? Toimivatko sellaisenaan, vai onko niissä vielä jatkokehitystarpeita? Sen lisäksi, että asiakkaiden tyytyväisyyttä mitataan, on mitattava myös tyytyväisyyttä palveluita kohtaan sekä tämän palautteen perusteella tutkia ja kehittää uusia asiakaslähtöisiä toimintatapoja.
Asiasanat: asiakastyytyväisyys, asiakaslähtöisyys, palvelun laadun mittaaminen, palvelujohtaminen