Kehittämisen kautta tiedosta työhyvinvointiin : Työhyvinvointimittarin käyttöönotto ja tulokset Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä
Vasankari, Hanne (2011)
Vasankari, Hanne
Hämeen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053110582
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053110582
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin (KHSHP) henkilöstöhallinnon kanssa. Työ oli osa kehittämisprosessia, jonka myötä organisaatiossa otettiin käyttöön työhyvinvointimittari. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata millainen on KHSHP:n henkilöstön työhyvinvointi tällä mittarilla arvioituna, ovatko tulokset muuttuneet vuoden 2008 kyselyyn verrattuna, kuvata työhyvinvoinnin kehittämisprosessi organisaatiossa sekä mitä asioita kehittämistyössä tulisi tulevaisuudessa ottaa huomioon.
Koko henkilöstöä koskeva työhyvinvointikysely toteutettiin sähköposti-kyselynä (N=2138) Webropol avusteisesti. Vastausprosentti oli 47% (n=1014). Aineisto analysoitiin Webropolin työkaluja käyttäen sekä sairaanhoitopiiri- että tulosaluetasoisesti. Tuloksia verrattiin vuoden 2008 tuloksiin. Työtyytyväisyys ja jaksaminen on parantunut ja työn kehittävyys on hyvällä tasolla. Työyhteisön toimivuuden osa-alueista eniten kehittämistä vaatii työyhteisöjen kyky käsitellä ristiriitoja. Esimiestyö sai heikomman arvion kuin vuonna 2008. Sen osa-alueilta löytyi myös eniten kehitettävää. Johtoryhmätyöskentely, edellisen työhyvinvointimittauksen tuloksen hyödyntäminen ja kehityskeskustelujen hyödyntäminen saivat kriittisiä arvioita. Esimiesten ja henkilöstön arviot työhyvinvoinnin osa-alueiden toimivuudesta poikkesivat toisistaan; esimiehet arvioivat asioiden toteutuvan paremmin.
Kehittämisehdotuksena esitettiin tiedotuksen ja tiedonkulun parantamista osana esimiestyön toimintoja, työhyvinvointisuunnitelman yhdistämistä kehityskeskusteluihin, KHSHP:n ja työterveyshuollon yhteistyön tehostamista ja yleistä työhyvinvointitietouden kohottamista organisaatiossa. Työhyvinvointimittaukseen liittyvässä prosessissa kehittämistä vaatii kyselyyn liittyvä tiedottaminen ja tekninen toteuttaminen, jotta kyselystä saataisiin luotettavampi.
Koko henkilöstöä koskeva työhyvinvointikysely toteutettiin sähköposti-kyselynä (N=2138) Webropol avusteisesti. Vastausprosentti oli 47% (n=1014). Aineisto analysoitiin Webropolin työkaluja käyttäen sekä sairaanhoitopiiri- että tulosaluetasoisesti. Tuloksia verrattiin vuoden 2008 tuloksiin. Työtyytyväisyys ja jaksaminen on parantunut ja työn kehittävyys on hyvällä tasolla. Työyhteisön toimivuuden osa-alueista eniten kehittämistä vaatii työyhteisöjen kyky käsitellä ristiriitoja. Esimiestyö sai heikomman arvion kuin vuonna 2008. Sen osa-alueilta löytyi myös eniten kehitettävää. Johtoryhmätyöskentely, edellisen työhyvinvointimittauksen tuloksen hyödyntäminen ja kehityskeskustelujen hyödyntäminen saivat kriittisiä arvioita. Esimiesten ja henkilöstön arviot työhyvinvoinnin osa-alueiden toimivuudesta poikkesivat toisistaan; esimiehet arvioivat asioiden toteutuvan paremmin.
Kehittämisehdotuksena esitettiin tiedotuksen ja tiedonkulun parantamista osana esimiestyön toimintoja, työhyvinvointisuunnitelman yhdistämistä kehityskeskusteluihin, KHSHP:n ja työterveyshuollon yhteistyön tehostamista ja yleistä työhyvinvointitietouden kohottamista organisaatiossa. Työhyvinvointimittaukseen liittyvässä prosessissa kehittämistä vaatii kyselyyn liittyvä tiedottaminen ja tekninen toteuttaminen, jotta kyselystä saataisiin luotettavampi.