UUDISTUSALOJEN MAANMUOKKAUKSEN LAADUN SEURANTA JA PARANTAMINEN METSÄNHOITOYHDISTYS PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLA
Pusila, Jeppe (2011)
Pusila, Jeppe
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011052910181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011052910181
Tiivistelmä
Metsänuudistamisessa maanmuokkauksella on merkittävä vaikutus uudistamistulokseen. Oikeilla valinnoilla on kauaskantoiset seuraukset sekä merkittävä taloudellinen vaikutus uuden metsikön tuottoon. Parhaassa tapauksessa oikein tehty maanmuokkaus alentaa taimikonhoitokustannuksia ja lyhentää metsän kiertoaikaa merkittävästi. Opinnäytetyössä tarkasteltiin maanmuokkauksen työn laatua sekä vertailtiin eri urakoitsijoiden välistä työjälkeä.
Tutkimuksessa oli mukana 14 maanmuokkauskohdetta, jotka kaikki oli muokattu kaivinkoneella. Yhteispinta-ala kohteilla oli 35.3 hehtaaria. Se ei ole kovin suuri pinta-ala, mutta riittää vähintäänkin suuntaa antavien tulosten saamiseksi. Kaikki kuviot on muokattu vuosien 2009 – 2010 aikana ja mittaukset tehtiin kesän 2010 aikana.
Jokainen kohde mitattiin vähinään kahdeksalla ympyräkoealalla, jotka sijoitettiin kuvioille mahdollisimman kattavasti. Ympyräkoealan säteenä käytettiin 3,99 metriä, joten koealan koko on 50 m2 ja hehtaarikohtainen kerroin on 200. Koealoja mitattiin kaikkiaan 117 kappaletta, joiden yhteispinta-alaksi muodostui 0,585 hehtaaria. Maanmuokkausurakoitsijoita oli neljä kappaletta. Heidän välillään eroja tutkittiin jakamalla työmaat muokkauksen tehneen urakoitsijan mukaan. Tällöin voitiin vertailla urakoitsijoita helpommin keskenään.
Työn tulokset osoittavat, että maanmuokkauksen laatu Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueella voidaan pitää vähintäänkin tyydyttävinä. Viljelypisteiden määrä hehtaaria kohti oli yhtä kohdetta lukuun ottamatta tavoitteiden mukainen. Yleisimmät ongelmat kohteilla olivat laikkujen ja mättäiden koossa. Urakoitsijoiden välille ei syntynyt suuria eroja muuten kuin työjäljen tasaisuudessa. Työjäljen tasaisuudessa oli parannettavaa lähes kaikilla urakoitsijoilla. Tätä varten työn yhteydessä tehtiin maanmuokkausta suorittaville työntekijöille omavalvontalomake.
Tutkimuksessa oli mukana 14 maanmuokkauskohdetta, jotka kaikki oli muokattu kaivinkoneella. Yhteispinta-ala kohteilla oli 35.3 hehtaaria. Se ei ole kovin suuri pinta-ala, mutta riittää vähintäänkin suuntaa antavien tulosten saamiseksi. Kaikki kuviot on muokattu vuosien 2009 – 2010 aikana ja mittaukset tehtiin kesän 2010 aikana.
Jokainen kohde mitattiin vähinään kahdeksalla ympyräkoealalla, jotka sijoitettiin kuvioille mahdollisimman kattavasti. Ympyräkoealan säteenä käytettiin 3,99 metriä, joten koealan koko on 50 m2 ja hehtaarikohtainen kerroin on 200. Koealoja mitattiin kaikkiaan 117 kappaletta, joiden yhteispinta-alaksi muodostui 0,585 hehtaaria. Maanmuokkausurakoitsijoita oli neljä kappaletta. Heidän välillään eroja tutkittiin jakamalla työmaat muokkauksen tehneen urakoitsijan mukaan. Tällöin voitiin vertailla urakoitsijoita helpommin keskenään.
Työn tulokset osoittavat, että maanmuokkauksen laatu Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueella voidaan pitää vähintäänkin tyydyttävinä. Viljelypisteiden määrä hehtaaria kohti oli yhtä kohdetta lukuun ottamatta tavoitteiden mukainen. Yleisimmät ongelmat kohteilla olivat laikkujen ja mättäiden koossa. Urakoitsijoiden välille ei syntynyt suuria eroja muuten kuin työjäljen tasaisuudessa. Työjäljen tasaisuudessa oli parannettavaa lähes kaikilla urakoitsijoilla. Tätä varten työn yhteydessä tehtiin maanmuokkausta suorittaville työntekijöille omavalvontalomake.