Antennidiversiteetin toteutus ja testaus 2,45 GHz:n radiomoduuliin
Hanhela, Ari (2011)
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259556
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259556
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikkö. Insinöörityö oli jatkotutkimusta Juha Väänäsen insinöörityölle Tehonjakaja 2,45 GHz:n taajuudelle.
Opinnäytetyössä tutkittiin antennidiversiteetin vaikutuksia 2,45 GHz:n taajuudella toimivissa langattomissa radiolähettimissä ja -vastaanottimissa. Työn tavoitteena oli parantaa langattoman radioyhteyden luotettavuutta ja toimintaetäisyyttä NLOS-radioyhteyksissä. Antennidiversiteetin toteuttamiseen käytettiin Juha Väänäsen suunnittelemia Wilkinson- ja reletehonjakajaa.
Työssä hyödynnettiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjaston tietokantaa sekä internetistä saatuja sähköisiä aineistoja. Mittausten perustana oli kenttätestaus, joka suunniteltiin ulkotiloihin. Mittauksissa tutkittiin radiosignaalin RSSI-arvon muutosta mittausetäisyyden kasvaessa suoralla näköyhteysreitillä ja esteellisellä reitillä. Työn mittauslaitteistona käytettiin Nanotron NanoLOC Development Kit -työkaluja sekä tietokonetta mittaustulosten keruuseen.
Insinöörityön saaduista mittaustuloksista selviää antennidiversiteetin hyöty radioyhteyden toimintasäteessä. Wilkinson-tehonjakajalla toteutetulla antennidiversiteetillä saatiin 150 prosentin hyöty ja reletehonjakajalla 200 prosentin hyöty.
Opinnäytetyössä tutkittiin antennidiversiteetin vaikutuksia 2,45 GHz:n taajuudella toimivissa langattomissa radiolähettimissä ja -vastaanottimissa. Työn tavoitteena oli parantaa langattoman radioyhteyden luotettavuutta ja toimintaetäisyyttä NLOS-radioyhteyksissä. Antennidiversiteetin toteuttamiseen käytettiin Juha Väänäsen suunnittelemia Wilkinson- ja reletehonjakajaa.
Työssä hyödynnettiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjaston tietokantaa sekä internetistä saatuja sähköisiä aineistoja. Mittausten perustana oli kenttätestaus, joka suunniteltiin ulkotiloihin. Mittauksissa tutkittiin radiosignaalin RSSI-arvon muutosta mittausetäisyyden kasvaessa suoralla näköyhteysreitillä ja esteellisellä reitillä. Työn mittauslaitteistona käytettiin Nanotron NanoLOC Development Kit -työkaluja sekä tietokonetta mittaustulosten keruuseen.
Insinöörityön saaduista mittaustuloksista selviää antennidiversiteetin hyöty radioyhteyden toimintasäteessä. Wilkinson-tehonjakajalla toteutetulla antennidiversiteetillä saatiin 150 prosentin hyöty ja reletehonjakajalla 200 prosentin hyöty.