”Mua ei kuunneltu” : Tuki, apu ja väkivalta kokemusasiantuntijoiden silmin
Hämäläinen, Mariia; Puustinen, Anna (2011)
Hämäläinen, Mariia
Puustinen, Anna
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259505
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259505
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille sitä, miten Suomen sosiaalipalvelujärjestelmä on ollut tukemassa
sijaishuollossa lapsuudessa eläneiden väkivaltaa kokeneiden aikuisten oman kokemuksen mukaan. Opinnäytetyössä keskitytään sosiaalipalvelujärjestelmän tarjoamiin tukipalveluihin.
Tutkimuksessa tuodaan tietoa myös siitä, miten itse väkivaltarikoksista tuomitut mahdollisesti perheväkivaltaa lapsuudessaan kokeneet aikuiset hahmottavat väkivallan roolia sekä sen sukupolvistumista elämässään.
Teoreettisessa viitekehyksessä määritellään väkivaltaa ja joitakin sen eri muotoja kuten esimerkiksi perheväkivaltaa. Teoriaosassa käsitellään myös väkivallan tutkittuja vaikutuksia sekä väkivallan sukupolvistumista. Sosiaalipalvelujärjestelmää käsitellään niiltä osin, mitkä apu- ja tukimuodot koskettavat tutkimuksen kohderyhmää.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Haastateltavat olivat 20-30 –vuotiaita väkivaltarikoksista tuomittuja jossain vaiheessa elämässään sijaishuollossa eläneitä miehiä. Haastateltavia oli neljä henkilöä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada kokemuksellista tietoa. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Haastatteluai-neisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä.
Väkivaltaa ilmiönä kuvattiin kaikkena sellaisena, mikä tuottaa uhrille henkistä tai/ja fyysistä kipua. Väkivallan käyttöä ei hyväksytty. Kuitenkin omasta elämästä puhuttaessa usein väkivaltatilanteita kuvattiin niin, että se oli ainut keino ratkaista ongelmatilanne. Väkivaltaisen käyttäytymisen nähtiin osittain siirtyneen sukupolvelta toiselle. Väkivaltaa ei oltu juuri otettu puheeksi sosiaalihuollossa kuten esimerkiksi sijaishuollonprosesseissa. Kysyttäessä kokemuksia erilaisista tuki- ja apumuodoista, keskeiseksi nousi tunne siitä. että ei ollut tullut kuuluksi.
Opinnäytetyö on osa väkivaltatyön kehittämishanketta ja se on tehty yhteistyössä Viola –väkivallasta vapaaksi ry.n sekä Pelastakaa Lapset ry.n kanssa.
sijaishuollossa lapsuudessa eläneiden väkivaltaa kokeneiden aikuisten oman kokemuksen mukaan. Opinnäytetyössä keskitytään sosiaalipalvelujärjestelmän tarjoamiin tukipalveluihin.
Tutkimuksessa tuodaan tietoa myös siitä, miten itse väkivaltarikoksista tuomitut mahdollisesti perheväkivaltaa lapsuudessaan kokeneet aikuiset hahmottavat väkivallan roolia sekä sen sukupolvistumista elämässään.
Teoreettisessa viitekehyksessä määritellään väkivaltaa ja joitakin sen eri muotoja kuten esimerkiksi perheväkivaltaa. Teoriaosassa käsitellään myös väkivallan tutkittuja vaikutuksia sekä väkivallan sukupolvistumista. Sosiaalipalvelujärjestelmää käsitellään niiltä osin, mitkä apu- ja tukimuodot koskettavat tutkimuksen kohderyhmää.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Haastateltavat olivat 20-30 –vuotiaita väkivaltarikoksista tuomittuja jossain vaiheessa elämässään sijaishuollossa eläneitä miehiä. Haastateltavia oli neljä henkilöä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada kokemuksellista tietoa. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Haastatteluai-neisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä.
Väkivaltaa ilmiönä kuvattiin kaikkena sellaisena, mikä tuottaa uhrille henkistä tai/ja fyysistä kipua. Väkivallan käyttöä ei hyväksytty. Kuitenkin omasta elämästä puhuttaessa usein väkivaltatilanteita kuvattiin niin, että se oli ainut keino ratkaista ongelmatilanne. Väkivaltaisen käyttäytymisen nähtiin osittain siirtyneen sukupolvelta toiselle. Väkivaltaa ei oltu juuri otettu puheeksi sosiaalihuollossa kuten esimerkiksi sijaishuollonprosesseissa. Kysyttäessä kokemuksia erilaisista tuki- ja apumuodoista, keskeiseksi nousi tunne siitä. että ei ollut tullut kuuluksi.
Opinnäytetyö on osa väkivaltatyön kehittämishanketta ja se on tehty yhteistyössä Viola –väkivallasta vapaaksi ry.n sekä Pelastakaa Lapset ry.n kanssa.